EU:n ideologisuus on ilmastolle tuhoisaa

EU parlamentin arvovalta rapisee. Suomalainen ei voi ymmärtää metsäenergian uusiutuvuuden kyseenalaistamista. Samaan aikaan kriisitilanteessa kaasuputket räjähtelevät ja esimerkiksi Saksa miettii, miten fossiilista kaasua saataisiin tulevaisuudessa. Myös hiililaitokset taitavat käydä kuumana.

Tämän EU-kauden ideologisuus on käymässä ilmastolle turmiolliseksi. Mikäli metsien käyttöä rajoitetaan, katoaa keskeinen ilmastonmuutostaistelun työkalu. Saunan pesään puuta laittavaa metsänomistajaa saattaa suuttumuksen lisäksi myös huvittaa: ehkä parlamentti pian äänestää siitä, onko maapallo pyöreä.

Komissiolla on hyvät ilmasto- ja luontotavoitteet, jotka ovat yhteneviä metsänomistajien halujen kanssa.

Taustatiedot tai halu ymmärtää kokonaisuuksia ovat valitettavasti heikkoja. Komissio on yksinkertaisesti astumassa liian pitkälle. Keskusjohtoiset mallit ovat harvoin johtaneet loistavaan lopputulokseen. EU-periaatteisiin kuuluvaa, lähellä tehtävää päätöksentekoa tulee kunnioittaa.

Heikosta päätöksenteosta kärsii ilmasto ja luonnon hyväksi tehtävät toimet kohdentuvat vääriin paikkoihin. Monimuotoisuushyödyt jäävät pieniksi, mutta talousvaikutukset ovat massiivisia.

Koordinoitu EU-vaikuttaminen kotimaasta sekä kansainvälisesti olisi välttämätöntä. Valitettavasti Suomen hallitus on epäonnistunut pahasti EU-vaikuttamisessaan. Kansallista kantaa ei saada muodostettua ja sen muodostuessa ollaan joko pahasti myöhässä tai kanta on epäselvä.

Kaikessa karmeudessaan hallituksen toimintakyky konkretisoitui ennallistamiskannassa 22.9. Ympäristöministeriö kertoi Suomen tukevan esitystä, maa- ja metsätalousministeriö oli kriittisempi. Käytännössä Suomelta puuttuu yhteinen linja ja vaikuttaminen jää torsoksi.

Ihmettelen kovasti, ellei oppositio hyödynnä tilaisuutta ja haasta hallitusta eduskunnassa.

Tulevan syksyn aikana Suomen tulee yhdessä rintamassa osoittaa aktiivisen metsätalouden laajat hyödyt sekä metsänomistajien kyvyn tuottaa yhteiskunnan kysymät tuotteet ja palvelut ilman pakkokeinoja.

Viestin tulee olla yksinkertainen. Metsissä on maiden välillä suunnattomia eroja. EU:n ei kannata yrittää viedä läpi yhtä mallia joka maahan, vaan luottaa kansalliseen päätöksentekoon.

MTK vaikuttaa kaikkiin prosesseihin. Viimeisen vuoden aikana edunvalvonnalla on saatu aikaan tuloksia. Vaikka haasteet tällä hetkellä vaikuttavat lähes ylivoimaisilta, ei mikään ole mennyt peruuttamattomasti pieleen.

Näyttäisi, että tämän komission aikana ei metsäsektorille anneta suuria mahdollisuuksia nousta ilmastonmuutoksen keskeiseksi hillitsijäksi. Edessä lienee komission aiheuttamien vahinkojen minimointia ja katseet kääntyvät jo nyt seuraavaan kauteen.

Myös tänä syksynä edessä on keskustelu kestävän rahoituksen taksonomian ympäristökriteereistä.

Pöydällä on edelleen viime vuoden versio, joka sisälsi mahdottomia kirjauksia, kuten 20 prosentin suojeluvelvoite ja laajoja metsänhoitomenetelmiä koskevia vaatimuksia. MTK:n edunvalvonta oli keskeisessä asemassa siinä, että metsäkriteerien valmistelu jäi tauolle ja tauon aikana käsittelyyn on noussut myös toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja.

Mielenkiintoista olisi kuulla julkisuudessa, mitä mieltä taksonomiatyöhön mukaan kutsututt metsätieteilijät ovat pohjaesityksestä. Veikkaan, että valmistelun tieteellisyys ei saa heiltä suurta suitsutusta.

Uusiutuvan energian direktiivi on syöttö Venäjän lapaan. Parlamentin syyskuinen näkemys on käytännössä toimeenpanokelvoton ja ilmastolle haitallinen.

Ilmastomuutoksen torjumiseksi on päästävä eroon fossiilienergiasta ja silti silmätikuksi otettiin metsäenergia. Parlamentin, neuvoston ja komission välisiin neuvotteluihin jää paljon paineita. Suoraan esimerkiksi harvennushakkuista tulevaa metsäenergiaa tulisi ilmastosyistäkin edistää kaikin keinon. Parlamentti avaa ovea fossiilisille. Se on takaisku yrityksessä irtautua Venäjän energiasta.

Sinänsä parlamentin kannat noudattavat tämän kauden epäselvien kirjausten linjaa.

EU:n ennallistamisesityksessä on valtavia kysymysmerkkejä vaikutusarvioiden epäselvyyksistä maiden väliseen ja maanomistajien väliseen tasa-arvoon. Kohdennetun monimuotoisuustyön asemesta komissio räiskii eri puolille. Kuten Ruotsi omassa kannassaan toteaa, komission ehdotus on rikkomassa päätöksenteon läheisyysperiaatetta.

Hallituksemme on kovilla kaikkien kriisien keskellä. Usein kriisit yhdistävät, mutta valitettavasti Suomella tärkeistä asioista ei kyetä löytämään yhteistä säveltä.

Uniperin tappiot ovat pisara meressä verrattuna syntyvään vahinkoon, jos hallitus päästää metsäsektorin toimintaedellytykset romuttumaan. Eduskuntavaalit ovat vasta huhtikuussa, liian paljon on vielä pelissä ennen sitä.

Marko Mäki-Hakola

metsäjohtaja

MTK