Avohakkuiden keskikoot ovat Suomessa pienemmät kuin Ruotsissa – jaksollisella kasvatusmallilla on vankat etunsa puunkasvatuksessa
Infograafi kertoo, mitä etuja avohakkuut tarjoavat metsänhoidon ja luonnon kannalta.
Avohakkuita kritisoidaan julkisuudessa herkästi. Niillä on kuitenkin monia etuja metsänhoidon, luonnon ja puuston kasvun kannalta. Kuva: Elli PaananenAvohakkuita tehdään vuosittain yhteensä karkeasti 100 000–150 000 hehtaarin aloilla Suomen metsissä. Avohakkuiden muodostamat aukot ovat kooltaan pieniä. Etelä-Suomessa avohakkuuaukon keskimääräinen koko on Metsäkeskuksen mukaan alle puolitoista hehtaaria. Pohjois-Suomessakin keskimääräinen koko on vuosia ollut alle kolme hehtaaria.
Metsäkeskuksen metsäasiantuntijan Markku Remeksen mukaan jo Ruotsissa aukkojen koot ovat selvästi suurempia kuin Suomessa. Koko maassa vuonna 2018 avohakkuiden keskikoko oli 4,3 ha. Pohjois-Ruotsin keskimääräiset avohakkuualat ovat yli kaksinkertaiset Pohjois-Suomeen verrattuna. Pienimmät avohakkuualat olivat Götalandissa, 2,7 hehtaaria.
Venäjällä laki kieltää tekemästä yli 50 hehtaarin suuruisia yhtenäisiä avohakkuita. Kanadassa taas satojen hehtaarien kokoisia aukkoja on runsaasti.
Keski-Euroopassa monissa maissa avohakkuita pyritään välttämään. Kahdessa valtiossa, Sloveniassa ja Sveitsissä, avohakkuut on kielletty.
Sveitsissä avohakkuut kiellettiin jo vuonna 1902 alkaen eli pian 120 vuotta sitten. Alppimaassa metsälöiden koko on pieni, yksityisten metsistä tulee vain vajaa kolmannes markkinahakkuista.
Viime vuosina Keski-Euroopassa on kärsitty mittavista metsätuhoista. Rohkeampi puuston korjuu ja metsien uudistaminen olisi Remeksen mukaan voinut auttaa metsätuhojen rajoittamisessa.
"Vaikka hakkuita on tehty varovasti, se ei ole siellä estänyt metsätuhoja", sanoo Remes.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
