Ihanteellisinta on kaataa polttopuiksi tehtävät isot koivut kevättalvella ja pilkkoa ne klapeiksi varhain keväällä. Talvella puuaineessa on vähiten vettä.
Jollei käytössä ole varsinaista klapikonetta ja traktorikäyttöistä halkaisijaa, urakasta selviytyy melko hyvin myös sähkötoimisella pystyhalkojalla.
Isommat rungot sahataan metrisiksi, halotaan pystyhalkojalla ja varastoidaan pinoon halkomispaikalle. Tällä tavoin puukuormasta suoriutuu melko nopeasti, eivätkä kuoripäälliset pöllit jää kesäksi kasaan menettämään polttoarvoaan.
Vaikka sähkötoimiset pystyhalkojat painavat noin 100–200 kiloa, niiden liikuttelu omilla pyörillä vetäen ei ole ihme kyllä erityisen raskasta. Sopivassa kallistuskulmassa vetäen paino pysyy pyörien päällä. Jos pyöräpareja on kaksi, siirtely on vielä kätevämpää.
Kun laitetta kuljetetaan peräkärryssä, se kannattaa vetää kärryyn lastaussiltaa myöten. Sillan voi tehdä vaikkapa paksusta filmivanerista.
Jos voimanlähteenä on polttomoottori, halkojen teko onnistuu myös metsätien varressa.
Toimintaperiaate laitteissa on yleensä sama: pölli nostetaan halkaisupöydälle pystyyn, ja ohjauskahvat käännetään kiinni pölkkyyn ja niitä painetaan, jolloin terä lähtee liikkeelle. Kädet eivät voi joutua puun ja terän väliin.
Pystyhalkojien kyky halkaista metrin pölkky riippuu pölkyn paksuudesta ja oksaisuudesta. Oksaton tai vähäoksainen halkeaa helposti.
Halkaisuterä halkaisee pölkyn vain noin puoleenväliin. Jos alaosassa on oksia, pölkky ei paukahda vielä silloin auki, vaan se pitää kääntää ja halkaista myös toisesta päästä.
Puussa, myös koivussa, voi olla kierteisyyttä. Se on myrkkyä halkaisulle, vaikka se tehdään traktorilla ja ruuvihalkaisijalla.
Hankalissa pölkyissä pystyhalkaisijan terä ei tahdo kulkea suoraan. Suureen oksaan osuessaan terä alkaa yleensä kääntää pölkkyä, ajautuu pölkyn reunaan eikä homma onnistu.
Pystyhalkaisija ei kykene halkomaan kaikkea. Toisaalta mitä enemmän tehoa ja mitä leveämpi terä, sitä paremmin kone suoriutuu hankalista pölkyistä.
Erityisen vaikeat pöllit on paras sahata lyhyemmiksi ja halkoa halkaisupöydän korkeutta nostamalla.
Halkaisuterän nousukorkeutta voi mataloittaa portaattomasta säätimestä, jolloin terän turha liike lyhenee ja työ nopeutuu.
Oksaisiin tai kierteisiin pölkkyihin terä jää väistämättä joskus jumiin. Pölkky irrotetaan vääntäen, koivuhalolla, kirveen hamaralla tai vastaavalla naputellen.
Oksainen ja kierteinen pölkky ei halkea aina kunnolla, vaikka se halkaistaan molemmista päistä. Silloin pölkky lyödään kirveellä lopullisesti halki maahan asetetun pöllin päällä. Saman voi tehdä myös moottorisahalla sahaten.
Moniin pystyhalkojiin on saatavilla ristikkoterä, joka halkaisee pöllin kerralla neljään osaan. Se toimii lähinnä silloin, kun puussa ei juuri ole oksia tai kierteisyyttä, eikä pölkky ole kovin suuri.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 3/2017.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
