• Pystyhalkojalla selviää kätevästi suorista ja oksattomista koivupölkyistä

    Pystyhalkojalla metristen halkojen teko käy kevyesti ja kohtalaisen joutuisasti. Kun puut urakoidaan jo tuoreina halki ja pinoon kuivumaan, laholla ja homeella ei enää sen jälkeen ole pinolle asiaa.
    Tilaajalle
    Kuva: Risto Jussila
    Metsä
    23.3.201715:00
    Risto Jussila

    Ihanteellisinta on kaataa polttopuiksi tehtävät isot koivut kevättalvella ja pilkkoa ne klapeiksi varhain keväällä. Talvella puuaineessa on vähiten vettä.

    Jollei käytössä ole varsinaista klapikonetta ja traktorikäyttöistä halkaisijaa, urakasta selviytyy melko hyvin myös sähkötoimisella pystyhalkojalla.

    Isommat rungot sahataan metrisiksi, halotaan pystyhalkojalla ja varastoidaan pinoon halkomispaikalle. Tällä tavoin puukuormasta suoriutuu melko nopeasti, eivätkä kuoripäälliset pöllit jää kesäksi kasaan menettämään polttoarvoaan.

     

    Yli sadan kilon koneita

    Vaikka sähkötoimiset pystyhalkojat painavat noin 100–200 kiloa, niiden liikuttelu omilla pyörillä vetäen ei ole ihme kyllä erityisen raskasta. Sopivassa kallistuskulmassa vetäen paino pysyy pyörien päällä. Jos pyöräpareja on kaksi, siirtely on vielä kätevämpää.

    Kun laitetta kuljetetaan peräkärryssä, se kannattaa vetää kärryyn lastaussiltaa myöten. Sillan voi tehdä vaikkapa paksusta filmivanerista.

    Jos voimanlähteenä on polttomoottori, halkojen teko onnistuu myös metsätien varressa.

    Toimintaperiaate laitteissa on yleensä sama: pölli nostetaan halkaisupöydälle pystyyn, ja ohjauskahvat käännetään kiinni pölkkyyn ja niitä painetaan, jolloin terä lähtee liikkeelle. Kädet eivät voi joutua puun ja terän väliin.

     

    Pienioksainen helpompi

    Pystyhalkojien kyky halkaista metrin pölkky riippuu pölkyn paksuudesta ja oksaisuudesta. Oksaton tai vähäoksainen halkeaa helposti.

    Halkaisuterä halkaisee pölkyn vain noin puoleenväliin. Jos alaosassa on oksia, pölkky ei paukahda vielä silloin auki, vaan se pitää kääntää ja halkaista myös toisesta päästä.

    Puussa, myös koivussa, voi olla kierteisyyttä. Se on myrkkyä halkaisulle, vaikka se tehdään traktorilla ja ruuvihalkaisijalla.

    Hankalissa pölkyissä pystyhalkaisijan terä ei tahdo kulkea suoraan. Suureen oksaan osuessaan terä alkaa yleensä kääntää pölkkyä, ajautuu pölkyn reunaan eikä homma onnistu.

    Pystyhalkaisija ei kykene halkomaan kaikkea. Toisaalta mitä enemmän tehoa ja mitä leveämpi terä, sitä paremmin kone suoriutuu hankalista pölkyistä.

    Erityisen vaikeat pöllit on paras sahata lyhyemmiksi ja halkoa halkaisupöydän korkeutta nostamalla.

    Halkaisuterän nousukorkeutta voi mataloittaa portaattomasta säätimestä, jolloin terän turha liike lyhenee ja työ nopeutuu.

     

    Terä jää välillä jumiin

    Oksaisiin tai kierteisiin pölkkyihin terä jää väistämättä joskus jumiin. Pölkky irrotetaan vääntäen, koivuhalolla, kirveen hamaralla tai vastaavalla naputellen.

    Oksainen ja kierteinen pölkky ei halkea aina kunnolla, vaikka se halkaistaan molemmista päistä. Silloin pölkky lyödään kirveellä lopullisesti halki maahan asetetun pöllin päällä. Saman voi tehdä myös moottorisahalla sahaten.

    Moniin pystyhalkojiin on saatavilla ristikkoterä, joka halkaisee pöllin kerralla neljään osaan. Se toimii lähinnä silloin, kun puussa ei juuri ole oksia tai kierteisyyttä, eikä pölkky ole kovin suuri.

     

    Artikkeli on julkaistu Aarteessa 3/2017.

    Avaa artikkelin PDF

    Artikkelin aiheet
    pystyhalkoja
    koivupölkky
    polttopuun teko
    halkaisuterät
    klapit
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle