Inarinjärven rannalta suojellaan jääkaudesta asti rauhassa ollut luonnonmetsä
Luonnonperintösäätiö haluaa kunnioittaa saamelaisten oikeuksia nimeämällä Čáháligvääri eli Maahisenvaara ensin saameksi ja vasta toisen kielenä suomeksi.
Suojelualueen rannalta on näköyhteys Äijjih-saareen eli Ukkoon, saamelaisten pyhään seitaan. Kuva: Jarmo PyykköLuonnonperintösäätiö suojelee koskemattoman metsän Inarinjärven rannalla. Noin 42 hehtaarin kokoineen metsä on tiettömän taipaleen takana.
Alue kuuluu Euroopan viimeisiin koskemattomiin luonnonmetsiin. Metsään ei ole viimeisimmän jääkauden jälkeen tiettävästi koskettu.
Luonnonperintösäätiö osti tilan kevättalvella saamelaiselta Aikion suvulta. Kauppaneuvottelut käytiin poroisäntä Leo Aikion kanssa. Suojelusta huolimatta suvun omistuksessa säilyy rannassa oleva kenttä ja oikeus poronhoitoon alueella.
Suojelun yhteydessä aikaisemmin Kaapin-Matin nimellä tunnettu tila sai myyjän toivomuksesta uuden nimen: Čáháligvääri eli Maahisenvaara.
Inarinsaamen sana Čáhálig tarkoittaa saamelaismytologiassa haltiaa, joka vartoi aarretta. Haltialta oli pyydettävä lupa ennen kuin metsään voitiin leiriytyä.
Alue nimetään ensin saameksi ja vasta toisena kielenä suomeksi. Luonnonperintösäätiö haluaa näin kunnioittaa saamelaisten maa-alueita.
”Luonnontilaiset, tuhatvuotiset metsät Inarijärven pohjoisrannalla ovat paitsi erämaata, myös Muddusjärven paliskunnan porolaitumia ja saamelaisten kulttuurimaisemaa. Vanhat metsät luppoineen ovat ehdottoman tärkeitä porojen selviämiselle talven yli", kertoo Luonnonperintösäätiön suojelujohtaja Anneli Jussila.
"Metsähallituksen ja yksityisten hakkuut ovat rajusti vähentäneet luppometsiä ja johtaneet jäljelle jääneiden alueiden riittämättömyyteen. Siksi Čáháligväärin suojelu on äärimmäisen tärkeä teko."
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
