Toivonojan kartanosta vapautetuista kuusipeuroista halutaan päästä eroon Nastolassa: ”Niille tuntuu kelpaavan kaikki”

Lahdessa Nastolan Uudessakylässä sijaitsee Nokian entisen pääjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan Jorma Ollilan Toivonojan kartano. Siellä on tarhattu kuusipeuroja, joita on vapautettu luontoon.

Tämä ei ole ollut kaikkien paikallisten mieleen.

Lähistöllä luomutilaa viljelevää Tapani Ristolaa harmittaa, että muun muassa viherlannoitukseen tarkoitetusta apilanurmesta osa päätyi keväällä kuusipeurojen ruuaksi.

Myös viljojen oraat maistuivat.

Puintiaikaan viljapelloilla on näkynyt hänen mukaansa valtavasti aiempaa enemmän eläinten makuupaikoista syntyneitä painaumia. Lisäksi lähistöllä on tapahtunut vahinkoja taimikoille. ”Niille tuntuu kelpaavan kaikki”, Ristola sanoo.

Jo viime vuoden elokuussa kuusipeuroista jätettiin kantelu Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Kantelussa pyydettiin selvitystä kuusipeurojen vapauttamisesta.

Kantelun mukaan Toivonojan kartanosta on vuoden 2021 kesäkuussa vapautettu luontoon aluehallintoviraston suostumuksella noin 10–15 kuusipeuraa. Ristola arvelee, että kuusipeuroja on nykyisin ainakin runsaat parikymmentä.

Kantelussa kysytään millä perusteella kuusipeurat on vapautettu liian pienelle alueelle rajanaapureita kuulematta.

Kantelussa myös moititaan, että kuusipeurat ovat tehneet vahinkoa Toivonojan kartanon naapureiden viljelyksille ja puutarhoissa. Ristolan mukaan ongelmallista on myös se, että kuusipeuroja edelleen ruokintaan tarhan läheisyydessä. ”Siksi ne jäävät tähän pienelle alueelle. Pelkään, millaista tämä tulevaisuudessa on.”

Tälle metsästyskaudelle kuusipeurojen pyyntilupia on myönnetty Etelä-Hämeeseen 53. Myönnetyistä pyyntiluvista huolimatta Nastolan kuusipeuroille on ehditty hakea jo poikkeuslupaakin.

Suomen riistakeskus kuitenkin hylkäsi poikkeuslupahakemuksen.

Poikkeuslupahakemuksen lupa-alue sisältyi pyyntialueeseen, jonne oli jo myönnetty kolme kuusipeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla voi metsästää joko yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

”Näin ollen kyseessä oleva pyyntilupapäätös mahdollistaa 3‒6 kuusipeurayksilön kaatamisen alueella”, todetaan riistakeskuksen päätöksessä.

Nyt saadut kolme kaatolupaa on käytetty ja suunnitteilla on Ristolan mukaan hakea lisää poikkeuslupia.

”Riistakeskus katsoo, että sekä kyseisessä tapauksessa että yleisellä tasolla hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja tulee ehkäistä eläinten tappamisen osalta ensisijaisesti tavanomaiseen metsästysaikaan toteutettavalla metsästyksellä”, kertoo Suomen riistakeskuksen Etelä-Hämeen alueen riistapäällikkö Jyri Rauhala aiemman kielteisen poikkeuslupapäätöksen perusteluista.

Poikkeuslupa on viimesijainen keino. Siinä tapauksessa, että muut keinot estää vahinkoja eivät ole riittäviä eikä pyyntiluvanvaraisen metsästyksen kohdentaminen ja mitoitus saa aikaan riittävää tapauskohtaista vaikutusta.

Mitä tulee eläinten riistanhoidolliseen tarhaukseen ja eläinten vapauttamiseen: ”Metsästystä koskevat säännökset eivät velvoita ilmoittamaan eläinten vapauttamisesta, eikä niissä myöskään ole rajoitetta kertamäärille vapautettavien eläinten määristä”, toteaa Rauhala.

Nastolan kuusipeuroihin liittyvistä ongelmista on uutisoinut myös Etelä-Suomen Sanomat.

Lue myös: Liikkeen laukaisemat petojen äänet karkottivat tutkimuksessa tehokkaasti sorkkaeläimiä pellolta – tehokkain oli ihmisen ääni