Märkä metsä tupruttaa metaania

Aiemmin metsiä on pidetty ympärivuotisina metaanin nieluina, toisin kuin soita, jotka turpeen hapettoman hajoamisen takia päästävät ilmakehään metaania. Ilmatieteen laitoksen Pallakselta vuosina 2004–2011 kerätty aineisto kuitenkin osoittaa, että märkinä vuosina metsät saattavat olla yhtä merkittäviä metaanin lähteitä kuin suot.

Kosteina vuosina alueelliset metaanipäästöt saattavat jopa kaksinkertaistua. Vaikka metsämaan päästö ei hehtaaria kohti ollut niin suuri kuin suopäästö, metsien roolia metaanitaseessa lisää se, että metsiä on Suomessa ja koko havumetsävyöhykkeellä keskimäärin huomattavasti enemmän kuin soita. SYKE:n, GTK:n ja LUKE:n kanssa tehty tutkimus lanseeraa uutta tietoa, jossa tämä pinta-alojen suhde päästöihin on huomioitu.

Pallaksella saatiin myös viitettä siitä, että Pallasjärven veden korkeus syksyllä korreloi ilmakehään metsistä päässeen metaanin määrää. Tutkimus on hyvä esimerkki pitkäaikaisten, monipuolisten mittausten tärkeydestä ja eri laitosten välisen yhteistyön merkityksestä.

Ilmatieteen laitos on tutkinut kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ja maaperäpäästöjä Länsi-Lapin metsissä ja soilla jo yli kymmenen vuotta.