
Ilvestä useissa eri elinympäristöissä tutkinut Jussi Ristonmaa sanoo, ettei lajilla ole juuri nykyään suurta hätää.
"Se voi kohtuu hyvin. Osakkeet ovat parantuneet, kun EU-direktiivit tulivat voimaan 1990-luvun puolivälissä. Tuolloin kanta lähti heti nousuun.”
Lajia metsästetään, mikä vaikuttaa perimäaineksen määrään.
”Metsästys on kaventanut geenipoolia, mutta se ei ole mikään katastrofi. Vaihtelua on riittävästi, ja kanta voi hyvin.”
Lajin jatkoelämä on turvattu, kun idän lisäksi ilveksiä tulee maahan Meri-Lapissa myös Ruotsista.
”Pentukuolleisuus on yli 50 prosenttia ekana vuonna, mutta lukemat pompsahtavat talveksi hyvälle tasolle.”
”Poistuma voi olla 12–15 prosenttia kannasta, niin koko populaatio ei juuri muutu.”
Ilves on Uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevassa yleissopimuksessa (CITES) liitteen IV laji ja se on suojeltu myös kansainvälisen Bernin sopimuksen kolmannessa liitteessä.
Populaatio oli 500–600 Suomen liittyessä EU:hun. Kun kanta kasvoi jopa kolmeen tuhanteen yksilöön Suomessa, koettiin Ristonmaan mukaan kipukynnys.
Maa- ja metsätalousministeriö reagoi sosiaaliseen paineeseen ja lisäsi metsästyskiintiötä.
”Poistuma voi olla 12–15 prosenttia kannasta, niin koko populaatio ei juuri muutu. Poistuma nostettiin 20 prosenttiin.”
Luonnonvarakeskus arvioi marraskuun lopulla 2022 Suomen ilveskannaksi 2 150–2 405 yli vuoden ikäistä yksilöä.
Suomalaiset ilvekset kuuluvat Karjalan osapopulaatioon, joka ulottuu Suomesta aina Uralvuoristolle asti.
Metsästyksen lisäksi laji on altis elinympäristöjen häviämiselle ja pirstoutumiselle. Ilveksen elinympäristöjen heikkenemiseen liittyy erityisesti uuden infrastruktuurin rakentaminen. Myös onnettomuudet verottavat lajia.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
