EU ennallistaa heikentyneitä luontotyyppejä

Ihminen on heikentänyt monien luontotyyppien tilaa ottamalla ne hyötykäyttöön. Ennallistamisella tavoitellaan luonnontilan palauttamista joko itsestään tai ihmisen avustamana.

Pyrkimyksenä on myös säilyttää ja lisätä luonnon monimuotoisuutta. Se hyödyttäisi ihmisiä esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Maailmalla ennallistetaan Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) mukaan etenkin peltoja, laitumia ja kaivosalueita. Suomessa luonnontilaan palautetaan enimmäkseen metsiä ja soita.

Laidunniittyjä ja ketoja halutaan Suomessakin hoitaa perinteisin menetelmin. Varsinaisia ennallistamistöitä ei kuitenkaan tehdä.

Suomessa ennallistamistoimia on toteutettu vuoteen 2012 mennessä noin 37 000 hehtaarilla. Se on vain 0,1 prosenttia koko maan pinta-alasta.

Suurin osa ennallistamistöistä on keskittynyt valtion suojelualueilla. Pienipiirteistä kunnostusta, kuten lintu- ja riistakosteikkoja, on Metlan mukaan toteutettu myös yksityisillä mailla ja talousmetsissä.

Sorakuoppien ja turvetuotantoalueiden maisemointia voidaan myös pitää ennallistamisena, jos tavoitteena on niiden luonnontilaan palauttaminen.

Ennallistamisen kustannuksiin vaikuttavat Metlan mukaan kohteen myöhemmät hoitovaatimukset. Esimerkiksi perinnemaisemia ja kosteikkoja on hoidettava jatkuvasti. Samoin tulesta riippuvaisen lajiston säilyttäminen vaatii pienten alueiden polttoa muutaman vuoden välein.

Ennallistamisesta voi olla Metlan mukaan myös haittaa. Maanmuokkaus saattaa esimerkiksi lisätä vesistöjen ravinnekuormia. Lisäksi eri toimenpiteiden sosiaalinen hyväksyttävyys vaihtelee.