Huoltovarmuuskeskus pohtii, varastoitaisiinko metsäpolttoainetta pystyssä metsässä vai puuterminaaleissa. Kuvituskuva. Kuva: Johanna Kokkola
Huoltovarmuuskeskus haluaa puuterminaalien yhteyteen valtion varastot metsäpolttoaineille – ”Se on aika iso investointi”
Kirjaus varastoitavan polttoturpeen määrästä hävisi huoltovarmuuden uusimmasta tavoitepäätöksestä.Tilaajalle
Rovaniemen raakapuuterminaali keväällä 2024. Kuva: Kari LindholmHuoltovarmuuskeskus pohtii, voisiko metsäpolttoaineita varastoida valtion varastoihin nykyisten puuterminaalien yhteyteen.
”Metsähake on hankalampi varastoida kuin polttoturve, sillä se menettää lämpöarvonsa nopeammin varastoitaessa. Polttoturpeen aumat säilyvät hyvin varastoituina 5–10 vuotta, metsähake ei”, sanoo vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta.
Huoltovarmuuskeskus pohtii, varastoitaisiinko metsäpolttoainetta pystyssä metsässä vai puuterminaaleissa joko vaaka-asennossa eli kaadettuna tai risuina ja latvuksina, joista saa haketta.
Huoltovarmuuskeskus on varastoinut esimerkiksi viljaa jo vuosikymmeniä, joten nopean kierron hyödykkeisiin on olemassa varastointiratkaisuja.
”Varastojen koon täytyisi olla merkittävä, jotta sillä olisi alueellista kattavuutta. Se on aika iso investointi.”
Puupolttoaineet ovat nykyään Suomen suurin yksittäinen energianlähde lämmöntuotannossa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 puupolttoaineilla katettiin 27,6 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta.
Kriittisten tuotannontekijöiden varastointi on Niemisen mukaan Huoltovarmuuskeskuksen ja Suomen intresseissä.
”Varastojen koon täytyisi olla merkittävä, jotta sillä olisi alueellista kattavuutta. Se on aika iso investointi.”
”Toivottavasti puun varastointi etenee. Yritämme kuroa umpeen toiveiden ja mahdollisuuksien välistä kuilua. Toivotaan, että löytyisi hyviä keinoja ja rahoitus.”
Puupolttoaineet ovat isossa roolissa etenkin kaukolämmön tuotannossa.
Teollisuusneuvos Juho Korteniemi työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, että lakiesityksessä kriittisen infran suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta kriittisen infran toimijoille, kuten isoille kaukolämmön tuottajille on tulossa oma velvollisuus suunnitella varautumistaan esimerkiksi puupolttoaineiden saannin varmistamiseksi häiriötilanteissa.
Tuontipolttoaineiden saanti ulkomailta voi häiriintyä vakavasti kriisitilanteessa. Tilanne on nyt Korteniemen mukaan erilainen kuin aiemmin.
”Olemme siirtyneet energiajärjestelmään, jossa sähkön käyttö lisääntyy ja toisaalta puupolttoaine dominoi. Puupolttoainetta jonkin verran tuodaan, mutta se on ennen kaikkea kotimainen raaka-aine. Olemme paremmassa tilanteessa kuin joitain vuosikymmeniä sitten siinä mielessä, että käytämme kotimaisia polttoaineita.”
Maatiloilla on usein omistuksessaan metsää. Tiukassa paikassa oma pystyssäkin oleva metsä on huoltovarmuuspolttoaine.
”Maatilalla asuva on siinä mielessä paremmin varautunut kuin kansalainen, joka ei asu maatilalla.”
”Puupolttoainetta jonkin verran tuodaan, mutta se on ennen kaikkea kotimainen raaka-aine.”
Metsähake on perinteisesti ollut polttoturpeen kaveri ja vaihtoehto.
”Turve on ollut ja on edelleen nykyistä kulutusmääräänsä merkittävämpi polttoaine, kun sillä on aina voitu paikata hakkeen saatavuuden haasteita, esimerkiksi metsäteollisuuden työtaistelujen aikaan”, kertoo Nieminen.
Valtioneuvoston viimesyksyisessä huoltovarmuuspäätöksessä ei ensi kertaa enää mainittu määrää, minkä verran polttoturvetta tulisi varastoida.
Kolmessa aiemmassa päätöksessä sanotaan, että lämmityskauden jälkeen maassa tulee olla puolen vuoden käyttömäärää vastaavat turvevarastot.
Turpeen käyttö ja tuotanto on karkeasti ottaen puolittunut 2010-luvulta. Voimakas väheneminen on Niemisen mukaan aiheuttanut sen, että varastoitavan turpeen määrää ei kannata enää sitoa tiettyyn tasoon.
Metsähake on perinteisesti ollut polttoturpeen kaveri ja vaihtoehto. Kuvituskuva. Kuva: Pentti VänskäVähennättekö nyt polttoturpeen ostoja tai pienennätte varastoja, kun kirjaus katosi?
”Olemme laskeneet, mikä varaston suuruus tulisi olla”, kertoo Nieminen.
”Vanhan kirjauksen määrät täyttyvät edelleen. Turvevarasto ei ole suurentunut, mutta käyttömäärä on pienentynyt, jolloin varasto kattaa suhteellisesti suuremman osan käytöstä.”
Varmuusvarastojen koko on salaista tietoa. Nieminen luonnehtii varastojen suuruutta kohtalaiseksi.
”Jos polttoaineet loppuisivat, turpeesta olisi apua joillekin laitoksille, että kylät eivät kylmenisi.”
Valtio perusti polttoturpeen varmuusvarastot kesällä 2022. Kuvituskuva. Kuva: Lari LievonenValtio perusti polttoturpeen varmuusvarastot kesällä 2022. Se nähtiin tarpeelliseksi, kun tuottajat eivät enää pidä yllä kaupallisia turvevarastoja.
Vuonna 2023 varastoihin tankattiin lisää turvetta.
Jos polttoaineiden saanti Suomeen häiriintyisi, turpeen käytöllä pyrittäisiin Niemisen mukaan säästämään esimerkiksi liikenteen käyttöön tarvittavaa öljyä.
Öljy on useimpien lämpölaitosten vara- tai varavarapolttoaine.
Isojen kaupunkien sähköä ja kaukolämpöä tuottavat kattilat ovat monesti monipolttoainekattiloita. ”Jos metsähaketta pystytään polttamaan, kyllä melkein aina pystytään turvettakin polttamaan.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
