
Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola otti MT Liven haastattelussa kantaa EU:n suunnasta tulleisiin uutisiin suden suojelutason lievennyksestä.
”Suomi oli tässä asiassa hyvin aloitteellinen ja iso työ on sen eteen tehty”, Silpola totesi ja kiitteli vuolaasti asiaa ajaneita ministereitä.
Suden suojelutason lievennys ei ollut kuitenkaan itsestäänselvyys, sillä Silpolan mukaan vasta äänestyksessä selvisi, että esimerkiksi Saksa lopulta kannatti esitystä.
Silpola piti äänestystulosta psykologisesti isona viestinä, mutta toppuutteli samalla odottamasta nopeita muutoksia suurpeto-ongelmaan.
”Lainsäädäntö on edelleen voimassa semmoisena kuin se on ja tulee varmaan olemaan, vaikka tämä prosessi menisi nyt Bernin sopimuksen konventissa läpi joulukuun 2. päivä. Sieltä se palaa sitten ensin EU:n kolmanteen vaiheeseen eli sitten (luontodirektiivin) liitesiirto pitäisi EU:ssa vielä hyväksyä tällä tietoa yksimielisesti”, Silpola muistutti.
Metsästäjäliiton toiminnanjohtajan mukaan esitys meni nyt läpi 85 prosenttisella äänisaaliilla. Ainakin Irlanti ja Espanja olivat siirtoa vastaan ja useampi maa äänesti tyhjää.
”Jos vaaditaan jatkossa yksimielisyyttä, läpimeno on hankalaa. Vaikka tätä läpimenoprosessia muutettaisiin niin, että ei vaadita yksimielisyyttä, menee silti varmaan vuosi tai kaksi eikä Suomen tilanne siitä huolimatta juurikaan muutu”, Silpola arveli.
”Nyt meidän pitää tehdä täällä kotimaassa kotiläksyjä. Viittaan tässä nyt siihen, että näissä samoissa olosuhteissa Ruotsissa metsästys toimii ja onnistuu kaikkien suurpetojen osalta ja meillä taas ei minkään osalta. Tässä on Suomen oikeuslaitoksen päätökset takana.”
Silpola viittasi puheenvuorossaan Ruotsissa käytössä olevaan malliin ja kertoi, että Ruotsissa on selkeästi määritelty susien minimikanta eli suotuisan suojelun taso kolmeensataan suteen. Tämän määrän yläpuolella kannanhoidollista metsästystä saa toteuttaa alueellisesti käytävän keskustelun pohjalta.
Toisena erona Silpola näki maiden välillä sen, että Ruotsissa on kaikkien suurpetojen kannanarviointi on tarkempaa kuin Suomessa.
”Me olemme esittäneet konkreettisia ehdotuksia, miten tätä kannanarviointia ja sen läpinäkyvyyttä voitaisiin kehittää, koska siinä meillä on valitettavia puutteita. Toivottavasti ministeriön nimittämä työryhmä löytää näihin asioihin ratkaisuja”, Silpola toivoi haastattelussa.
Susien viimeaikaiset hyökkäykset koiranulkoiluttajia kohtaan eivät yllättäneet Silpolaa.
”Tässä takana on jo pitkä jatkumo, jossa vuosi vuodelta on nähty susien määrän lisääntyvän ja niiden rohkeuden kasvavan. Kun vuosi sitten viimeksi tarkistin, niin Tassu-havainnointijärjestelmän mukaan pihakäyntien määrä oli keskimäärin viitisentoista pihakäyntiä vuorokaudessa vuoden ympäri”, Silpola sanoo.
”Tassu-havaintojärjestelmässä suurpetoyhdyshenkilöt vahvistavat tehdyt havainnot. Tämä kertoo siitä, että susien pihakäynnit ovat paikoin täysin arkipäivää, eikä kovin mukavaa arkipäivää.”
”Tassu-havainnointijärjestelmän mukaan pihakäyntien määrä oli keskimäärin viitisentoista pihakäyntiä vuorokaudessa vuoden ympäri.” Jaakko Silpola
”Eihän havainnoissa sinänsä mitään pahaa ole, mutta mitä rohkeammaksi sudet käyvät ja niiden ihmis- ja koirapelko hälvenee, niin tietenkin tuntemukset ovat sitä epämiellyttävämpiä.”
”Onhan tämä tuorein Raahen suden tönäisy, jossa pyöräilijä ilmeisesti kaatui suden hyökättyä mukana kulkeneen koiran kimppuun jo varsin konkreettinen ikävä tapahtuma. Ei näitä tapauksia lyömäaseena tai pelotteluna voi käyttää, mutta kyllä meidän yhteiskuntana pitää toisaalta ne noteerata”, Silpola kiteytti.
Hän muistutti myös hirvenmetsästyskauden kynnyksellä siitä, että joka syksy keskimäärin joka toinen päivä metsästyskoira joutuu suden saaliiksi.
Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpolan haastattelu on katsottavissa kokonaisuudessaan tästä:
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
