Kangasalan Kirkkojärvi tuhnuttaa outoa hajua – hätäkeskukseen tullut puheluita mysteerihajun takia

Kangasalan keskustan lähellä on haissut viikonloppuna ja tänään maanantaina jopa niin voimakkaasti, että hätäkeskukseen on tullut lähialueilta soittoja hajun vuoksi.

Aamulehden haastattelema Kangasalan ympäristöpäällikkö Tuomo Antila kertoo, että haju johtuu levän hajoamisesta Kirkkojärvellä. Rehevöityneen vesistön yksi tunnusmerkki on kesällä tapahtuvat sinilevien massaesiintymiset.

Hätäkeskukseen soittajat ovat epäilleet kaasuvuotoa. Soitot tulivat melko kaukaa Suoraman ja Harjunsalon asuinalueilta. Myös Aamulehti oli saanut vinkkejä, joiden mukaan Pähkinäkallion ja Pikonkankaan alueilla oli aistittavissa todella voimakas rikin haju.

Suomen ympäristökeskuksen sinileväasiantuntia Kristiina Vuorio on ymmällään.

"Kuulostaa erikoiselta, että sinilevä tuoksuisi rikiltä ja noinkin kaukana, mutta en osaa tarkemmin sanoa. Sinilevä haisee yleensä maamaiselta, homeiselta ja tunkkaiselta. Voisiko siellä olla jotakin muuta bakteeritoimintaa, jos vaikka järven pohja on mennyt kokonaan hapettomaksi", Vuorio pähkäilee.

Myöskään THL:n johtava tutkija Ilkka Miettinen ei osaa sanoa, mistä haju johtuisi.

"Järven pohjalle kertyy eloperäistä ainesta ja siinä voi muodostua kaasuja, mutta silloin ne tulevat yleensä hetkellisesti kuplivina ylös. Onko järvessä syy vai jossakin muussa, en osaa sanoa", Miettinen toteaa.

Sinilevätilanne vaihtelee eri vesistöissä. Vesienhoidon toimenpiteillä pyritään parantamaan vesistöjen veden laatua. Järviwikin mukaan Kangasalan kirkonkylän käsiteltyjä jätevesiä johdettiin Kirkkojärveen vuosina 1959–80. Järvi ei kestänyt kuormitusta, vaan rehevöityi voimakkaasti. Kirkkojärvi on pahoin rehevöitynyt, ja sen veden laatu on erittäin huono.

Kirkkojärvi soveltuu virkistyskäyttöön varsin huonosti. Talvisin ongelmia aiheuttaa hapen voimakas kuluminen ja kesällä erittäin korkea ravinnetaso ja usein siihen liittyen runsaat leväkukinnat. Kirkkojärvi on tärkeä alue linnustollisesti. Vesilinnuille Kirkkojärvi on hyvin tärkeä levähdys- ja pesimisalue koko sulanveden ajan.