Metsälakia rikotaan yleisimmin kahdella eri tavalla ‒ 14 sai sakot viime vuonna

Metsäkeskus selvitti viime vuonna 180 epäilyä metsälain rikkomuksista. Tapauksista 66 eteni poliisin tutkittavaksi ja 14 johti sakkorangaistukseen.

Vuonna 2020 epäiltyjä metsälain rikkomuksia oli melkein 300. Niiden määrä kasvoi siihen asti kahtena vuotena peräkkäin sen jälkeen, kun metsäkeskus alkoi valvoa lakia satelliittikuvatulkinnan avulla. Metsäkeskuksen mukaan tehokas valvonta on vähentänyt tapausten määrää.

Satelliittierotuskuvien tulkinnassa eri ajankohtina otettuja kuvia vertaamalla voidaan havaita esimerkiksi hakkuut, joista ei ole tehty metsänkäyttöilmoitusta.

Viime vuonna 80 prosenttia epäillyistä rikkomuksista koski metsänkäyttöilmoituksen laiminlyöntiä. Vajaa viidennes rikkomuksista oli metsälain erityisen tärkeän elinympäristön hakkuita.

Muun tyyppisiä rikkomuksia tulee esille ani harvoin.

Esimerkiksi uuden puuston aikaansaamiseen liittyviä tapauksia ei ole ilmennyt kolmen viime vuoden aikana yhtään. Metsätuholakiin ja Kemeraan liittyviä rikkomuksia kirjattiin yksi kutakin vuonna 2019.

Rikkomusten määrää vähentää osaltaan se, että metsäkeskus pyrkii ehkäisemään niitä ennakoivasti. Viranomainen lähetti viime vuonna 24000 ennakoivaa ilmoitusta metsänomistajille ja hakkuukohteen haltijoille, jotka olivat tehneet metsänkäyttöilmoituksen erityisen tärkeän elinympäristön, liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan tai muinaismuistokohteen alueelle.

Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikön Jarkko Partasen mukaan ennakoiva toiminta selittää sitäkin, miksi uudistamiseen liittyviä rikkeitä ei nouse tilastoon.

”Uudistamistoimenpiteitä toki valvotaan ja metsänomistajien kanssa sovitaan tarvittavista töistä. Rikosoikeudellisesti ongelma on, että uudistamisaika on 10‒25 vuotta. Sanktioseuraamusta peilataan vasta taimettumisajan lopulla.”

Partasen mukaan metsälain tahalliset rikkomukset ovat harvinaisia. Yleisin tapaus on, että puunostaja ja myyjä eivät ole sopineet selvästi, kenen vastuulla metsänkäyttöilmoituksen tekeminen on, ja niin se jää lopulta tekemättä.

Tapaukset ovat vähentyneet samalla, kun metsäorganisaatiot ovat kehittäneet toimintaansa.

Suurten toimijoiden tietojärjestelmät ovat kehittyneet viime vuosina niin, että metsänkäyttöilmoituksen tekeminen on entistä vaikeampi ohittaa.

Metsälakikohteita koskevia rikkomuksia ehkäisee sekin, että yhä useampi taho on ottanut käyttöönsä metsäkeskuksen tarjoamaa avointa elinympäristötietoa.