Aarre: Metsänomistajan keinot ovat vähissä, jos oma taimikko osuu hirvien talvilaitumeksi – ”Jos kantaa ei saada alas, kynnys aloittaa viljely uudelleen on erittäin korkea”, toteaa MTK:n Timo Leskinen

Kangasniemen Kutemajärvellä sijaitseva kymmenvuotias männyntaimikko on paraatiesimerkki siitä, miltä taimikko näyttää sen jälkeen, kun hirvilauma on vuodesta toiseen pitänyt aluetta talvilaidunpaikkanaan.

Jokaisen männyn latvakasvain on katkaistu, monesta useaan kertaan. Joukossa on taimia, joiden latvan hirviemä on katkaissut vasalleen.

MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen kulkee puulta toiselle ja arvioi tuhojen laajuutta.

”Ei yhtään ehjää mäntyä. Näyttää siltä, että taimet on syöty vähintään neljänä talvena perätysten.”

Kasvupaikka on tuoreen kankaan karumpaa reunaa, ja mäntyjen joukossa kasvaa paikoin lehtipuuta ja kuusta. Suurin osa lehtipuista on kokenut mäntyjen kohtalon, sen sijaan kuuset näyttävät terveiltä.

”Tämä ei onneksi ole täysin lohduton kohde. Metsää voi pyrkiä kasvattamaan sekapuustoisena. Jos kasvupaikka olisi karumpi, tilanne olisi täysin toivoton”, Leskinen toteaa.

Luonnonvarakeskuksen tekemän kanta-arvion mukaan Suomen metsissä asusti syksyn 2020 jahdin jälkeen 82 100 hirveä. Onko määrä nyt sopiva? Vastaus on kyllä tai ei riippuen siitä, keneltä asiaa kysyy.

”Maanomistajien ja metsästäjien yhteistyö on keskeisessä roolissa hirvikannan hoidossa. Suurimmassa osassa Suomea tämä toimii, mutta valitettavasti ei kaikkialla. Meillä on jatkuvasti sekä maakunnallisia että paikallisia ongelmia hirvikannan saamisessa asialliseen tasoon”, metsänomistajia edustava Leskinen harmittelee.

Hirvitiheys on suurin eteläisellä ja lounaisella rannikolla, Pohjanlahden rannikolla Vaasan eteläpuolella sekä Kaakkois-Suomessa. Hirvieläintuhoja esiintyy eniten suuren kannan alueilla sekä Lapissa. Pahimmillaan laatuvikaa todetaan noin kolmanneksella mäntyvaltaisista taimikoista.

Toistuvan syönnin jälkeen metsänomistaja on vaikean kysymyksen edessä. Uudistaako vajaalaatuinen taimikko vai jatkaa kasvatusta ja hyväksyä se, ettei puista koskaan kehity tukkia?

”Jos kantaa ei saada alas, kynnys aloittaa viljely uudelleen on erittäin korkea”, Leskinen sanoo.

Hirvikantatavoitteet jäävät toistuvasti toteutumatta noin kolmanneksessa hirvitalousalueista. Mistä tämä johtuu? Miksi kantatavoitteisiin pitäisi päästä? Lue koko juttu Aarteen sivuilta.