
”Euroopan geopoliittinen tilanne on muuttunut pysyvästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan”, aloitti metsäyhtiö UPM ensimmäisen tiedotteensa Venäjän- kaupankäynnin keskeyttämisestä.
Dramaattiset sotatapahtumat päättivät parinkymmenen vuoden jakson, jolloin suomalaiset metsäteollisuusyritykset investoivat Venäjälle. 2000-luvun alussa kaikki isot metsäteollisuuskonsernit rakensivat sahoja itänaapuriin. Odotukset olivat korkealla.
”Tosiasia on, että Venäjä kehittyy ennen pitkää. Metsäteollisuuskin kehittyy, ja sen rakentaa joku. Suomalaisyritykset haluavat olla mukana”, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Poranen totesi MT:lle kesällä 2002.
Vuonna 2007 sekä Stora Enso että UPM ilmoittivat suunnittelevansa miljardiluokan sellutehtaita Venäjälle.
Elokuussa 2008 Venäjä hyökkäsi Georgiaan. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Venäjä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kävi sotaa omien rajojensa ulkopuolella. Sen jälkeen iski maailmanlaajuinen finanssikriisi. Suurhankkeet Venäjällä kuopattiin.
”Hanke ei ole tällä hetkellä etenemässä. Venäjälle ei ole myöskään muita investointisuunnitelmia”, kommentoi Stora Enson tuolloinen talousjohtaja Seppo Parvi Nizhni Novgorodin hanketta Taloussanomille vuonna 2016.
UPM päätti vielä vuonna 2017 sijoittaa 50 miljoonaa euroa Chudovon vaneritehtaan laajennukseen. Valtaosa UPM:n Venäjän 800 työntekijästä on ollut töissä juuri tällä tehtaalla.
UPM:n viime vuosien suurimmat investoinnit ovat muutenkin suuntautuneet ulkomaille – Suomeen on saatu vain pienempiä ylläpitohankkeita.
Uruguayihin nousee parhaillaan 2,7 miljardin dollarin sellutehdas. Saksan Leunaan UPM rakentaa 550 miljoonalla eurolla biojalostamoa, ja toisen biojalostamohankkeen investointipäätöstä odotellaan.
UPM ilmoitti Suomen paperilakon käynnistyttyä tammikuussa, että Kotka hävisi kisan uudesta tehtaasta. Jos tehdas rakennetaan, se tulee Rotterdamiin.
Lue lisää:
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
