Puukoulut kiinnostavat kuntia – laatu voi kampittaa hinnan tarjousvertailussa
Imatra aikoo rakentaa Suomen suurimman puukoulun. Tuusulaan suunnitellaan maailman suurinta hirsikoulua.
Tuusulan monitoimitalo rakennetaan hirrestä. Opetus-, liikunta- ja kulttuuritiloja yhdistävän kolmikerroksisen rakennuksen on tarkoitus valmistua 2020 asuntomessujen oheiskohteeksi. Kuva: AOR arkkitehditKoulujen sisäilmaongelmat ovat lisänneet viime vuosina puisten koulujen ja päiväkotien rakentamista. Yhä useampi kunta päätyy rakentamaan uuden puukoulun vanhan korjaamisen asemasta.
”Vanha tiilirakennus oli korjauskelvoton, joten lähdimme suunnittelemaan sen sijaan uutta puista koulua”, kertoo QVIM Arkkitehtien Kristiina Helin, joka oli mukana Iisalmen Kauppis-Heikin koulun suunnittelussa.
”Koulu on ollut nyt vuoden päivät käytössä. Suurin ajuri puun käyttöön oli terve sisäilma. Lisäksi hirsirakennus sopii hienosti ympäröivään kylämaisemaan”, toteaa Iisalmen toimialajohtaja Kai Nistinen.
Puukoulujen määrä on lisääntynyt hiljalleen 2010-luvulla. Tänä vuonna kunnat ovat laittaneet silmään ison vaihteen: Imatralle aiotaan rakentaa Suomen suurin puukoulu ja Tuusulaan suunnitellaan maailman suurinta hirsikoulua.
Lisäksi rakenteilla tai suunnitteilla on kymmenkunta muuta hirsikoulua.
Puukouluja tai -päiväkoteja on jo aiemmin rakennettu muun muassa Kuhmoon, Kotkaan, Ouluun, Porvooseen ja Vehmaalle.
Imatran koulukeskuksen puurakenteiden asentaminen alkaa marraskuun aikana.
”Paikallisilla on isot odotukset kokonaisuutta kohtaan. Koulun odotetaan valmistuvan syyslukukaudeksi 2020”, kertoo Imatran kaupungin projektipäällikkö Mari Routti.
Tuusulaan suunnitteilla oleva hirrestä rakennettava monitoimitalo Monio sai alkunsa kunnan järjestämästä suunnittelukilpailusta. Monitoimitalon on määrä valmistua vuoden 2020 asuntomessujen oheiskohteeksi.
Puukoulujen suunnittelijat ja rakennuttajat esittelivät hankkeitaan marraskuun alussa Helsingissä järjestetyssä Puupäivässä.
Puukouluja suunniteltaessa esiin nousevat aina sekä paloturvallisuuden että akustiikan haasteet.
Vuoden alussa voimaan tullut uusi paloturvallisuusasetus mahdollistaa kuitenkin puun käytön koulurakennuksissa aiempaa laajemmin.
”Puukoulun akustiikka vaatii erityistä suunnittelua. Myös palotekniset asiat ovat keskeisiä, mutta uudet määräykset ovat kuitenkin helpottaneet tilannetta”, arvioi Tuusulan puukouluhankkeen arkkitehti Mikki Ristola Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy:stä.
”Paloturvallisuus ei ole ollut meille ongelma. Kokonaisuuden yhteensovitus ja akustiset kysymykset ovat herättäneet eniten keskustelua”, kertoo Imatran puukoulun suunnittelujohtaja Matti Varstala YIT Talo Oy:stä.
Hänen mukaansa puurakentaminen tuottaa alkumetreillä lisäjumppaa organisaatioille. Puurakentamisen osaamisesta oli kuitenkin etua YIT:lle Imatran hankkeen kilpailuvaiheessa.
”YIT:n juuret ovat vahvasti betonissa, mutta viimeaikaisista hankkeistamme viidennes on ollut puukohteita. Suunnitteluryhmässä on oltava alusta alkaen mukana puurakennetoimittajan asiantuntemus. Myös asennus ja sääsuojaus täytyy huomioida suunnittelussa”, hän muistuttaa.
Tänä keväänä valmistuneen Laukaan ekokoulun ja tulevan Imatran puukoulun arkkitehdit luottavat modulaariseen järjestelmään.
Tällöin koulu voidaan jakaa lohkoihin ja edelleen lohkojen sisäisiksi moduuleiksi.
”Modulaarinen järjestelmä mahdollistaa eri toimintojen yhdistelyn. Lisäksi rakennusta on mahdollistaa laajentaa myöhemmin lisäämällä uusia moduuleja”, selittää Laukaan ekokoulun suunnitelleen Arkkitehtipalvelu Oy:n Tero Wéman.
Laukaan ekokoulussa toimitaan nimensä mukaan mahdollisimman ekologisesti: rakennus lämpenee kotimaisella bioenergialla, lapsille tarjotaan lähiruokaa ja tulevaisuudessa koulukyydinkin on tarkoitus kulkea biokaasulla.
”Puukoulu on terveellinen, turvallinen ja kestävä. Maksimoimme puun käytön rakentamisessa, ja tavoitteena on yli sadan vuoden käyttöikä ja mahdollisimman matalat elinkaarikustannukset”, sanoo Laukaan kunnan rakennuttaja Pekka Mikkonen.
Puukoulujen rakentamisesta puhuttaessa nousevat nopeasti esiin rakentamisen kustannukset. Voiko laatu kuitenkin nousta hintaa tärkeämmäksi tekijäksi?
Ainakin Iisalmen Kauppis-Heikin koululla kävi näin. Tarjousten vertailussa tarjoushinnan merkitys oli vain neljänneksen.
”Laatutekijöiden merkitys oli suuri tarjouksia vertailtaessa. Hirsikoulun rakennuskustannukset olivat silti normaalitasoa, noin 2 100 euroa bruttoneliömetrillä”, kertoo hankkeessa mukana ollut arkkitehti Kristiina Helin QVIM Arkkitehdit Oy:stä.
Puuinfo.fi:n tekemän laskelman mukaan hirsirakenteisten päiväkoti- ja koulurakennusten keskimääräinen neliöhinta on ollut 2 250 euroa ilman liittymä- ja tonttikustannuksia. Otoksessa oli mukana kahdeksan rakennusta.
Laukaan kunnan rakennuttajan Pekka Mikkosen kokemuksen mukaan puukoulujen hinnat ovat pyörineet keskimäärin 2 300–2 400 euron bruttoneliöhinnoissa.
Clt-elementeistä rakennetun Laukaan ekokoulun hinta kipusi hänen mukaansa kuitenkin hieman keskimääräistä korkeammaksi, vajaaseen 2 900 euroon neliömetriltä.
”On tärkeää tarkastella myös koulun käyttöikää: onko se 30 vai sata vuotta. Uskon, että pitkässä juoksussa puusta rakentaminen on kannattavampaa”, Mikkonen muistuttaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
