Selvitys: Käsivarren kelkkasafareista kiusaa poronhoidolle ja luontoelämyksille – yllättävää hyötyäkin
Safarilupien myöntämiseen toivottiin laajassa selvityksessä nykyistä vahvempia kriteerejä ja seurantaa.
Mökkikylä Kilpisjärvellä. Käsivarren erämaahan tullaan kelkkailemaan muun muassa Norjan puolelta. Kuva: Markku VuorikariMetsähallituksen tilaama selvitys motorisoidun liiketoiminnan vaikutuksista Käsivarren erämaa-alueella osoittaa, että motorisoitu maastoliikenne on toistaiseksi kestävällä tasolla.
Maastoliikenne on kuitenkin häirinnyt porojen laidunkiertoa, saamelaiskulttuurin harjoittamista sekä retkeilijöiden luontokokemusta vilkkaimmilla reiteillä.
Esimerkiksi moottorikelkkasafarit ovat lisääntyneet Käsivarren alueella merkittävästi, erityisesti Haltille suuntautuvilla reiteillä ja kalastuskohteiden ympäristössä.
Myönteisiä puolia on, että motorisoitu liiketoiminta on lisännyt matkailun mahdollisuuksia ja alueen elinvoimaa. Monet yritykset osallistuvat myös vapaaehtoisesti pelastustehtäviin, mikä lisää turvallisuuden tunnetta alueella.
Konsulttiyhtiö FCG:n tammi–marraskuussa toteuttamassa selvityksessä kerättiin eri sidosryhmien näkemyksiä siitä, millainen motorisoitu liiketoiminta olisi alueella mahdollista nyt ja tulevaisuudessa. Siinä myös arvioitiin, toteutuuko Käsivarren erämaa-alueella erämaalain tavoitteet ja esitettiin keinoja haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi.
Selvityksen perusteella eri sidosryhmät toivovat alueelle enemmän valvontaa ja safarilupien myöntämisen perusteisiin vahvempia kriteereitä ja seurantaa.
Tänä vuonna Metsähallitus on alkanut vaatia kaikilta safaritoimijoilta turvallisuusdokumentaatiota, kun he ovat hakeneet lupaa safaritoimintaan.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
