

Kun koira kohtaa metsällä ensimmäistä kertaa karhun tai hirven, koskaan ei voi tietää, millainen eläin koiraa on vastassa.
”Jos vastassa on esimerkiksi ärhäkkä emokarhu, se voi ottaa hyvästäkin koirasta luulot pois niin hyvin, ettei koira ikinä enää mene karhun lähelle”, sanoo Asko Sorvo.
Hänen kehittämissään petotesteissä koiria harjoitetaan kohtaamaan petoeläimiä hyödyntämällä aitojen petojen hajuja ja täytettyjä, kauko-ohjattavalla alustalla liikkuvia petoja.
Petotestissä koiran kohtaamaa painetta pystytään säätelemään. Jos koiraa jännittää, sen itseluottamusta voidaan vahvistaa; testin karhu väistää koiraa sen haukkuessa, vaikka karhusta ei tehdäkään koiralle lempeää teddynallea.
”Koira kuvittelee, että se sai itse sen aikaiseksi, ja itseluottamus vahvistuu. Karhun kanssa tällaista vahvistamista voi tehdä, sillä karhu ei pidä koiria ruokalistallaan”, Sorvo sanoo.
Mika Ylikoski toi Kihniössä järjestettyyn petotestiin kaksivuotiaan jämtlanninpystykorvan Okun. Myös Okua lähestyvä karhu jännitti aluksi, mutta testin aikana sen itseluottamusta saatiin kasvatettua ja lopuksi koira haukkui karhua vahvasti turvalliselta etäisyydeltä.
”Nyt karhun haukkuminen on sen mielestä jo kivaa, ja koira lähtee varmasti karhun jäljille. Koiran itseluottamus karhua kohtaan saatiin buustattua ja sen voi turvallisin mielin päästää metsään. Nyt se tietää, mikä sitä odottaa”, Sorvo opastaa Ylikoskea.
Karhun lisäksi petotesteissä voi kokeilla, miten koira suhtautuu suteen, ilvekseen tai villisikaan.
Sorvo tekee koiran itseluottamusta tukevia harjoitteita karhulla, mutta sudella tai muilla suurpedoilla niitä ei tehdä.
”Testeissä ei opeteta koiralle, että se pärjää sudelle. Silloin ne menisivät rinta rottingilla sutta kohti. Jos siellä sitten onkin lauma susia vastassa, koiralle käy huonosti.”
Suden kohdatessaan koira turvautuu yleensä tietynlaiseen käyttäytymismalliin.
Sorvon mukaan koira osoittaa yleensä tilanteessa pelkoa, mielistelee tai osoittaa sudelle alistuvia elkeitä.
”Se ei ole hyvä juttu, sillä silloin koiralla on iso riski joutua suden ruokalistalle. Välttämättä näin ei käy, mutta jos susi on jo oppinut pitämään koiraa ruokana, silloin riskit ovat isot.”
Koira voi myös yrittää paeta paikalta suden nähdessään.
”Se on sellainen 50/60-tilanne, jossa koira ehkä selviää tai sitten ei. Kaikki riippuu koiran etumatkasta ja ehtiikö se turvaan jonnekin ajoissa.”
”Turvallisin vaihtoehto koiralle on se, että suden nähdessään koira hakeutuisi ihmisen lähelle.” Asko Sorvo
”Sudet eivät yleensä tule ihmisen lähelle, vaan pääsääntöisesti susi pakenee ihmistä. Harva suomalainen on oikeasti nähnyt suurpetoa. Auton ikkunasta susi nähdään usein, sillä susi ei pelkää autoa. Jos pään pistää ikkunasta ulos, terve susi yleensä häipyy paikalta.”
Petotesteissä käytetään petohahmojen lisäksi aitoja karhun, suden, ilveksen ja villisian jätöksiä, jolloin koirille jää testitilanteista muistijälki.
”80 prosenttia koirista on ennen testiä kiinnostunut suden hajusta, mutta petotestin jälkeen koira osaa varautua susikohtaamiseen. Tässä tulee samalla tietynlainen koiran henkivakuutus”, Sorvo toteaa.
Testi avittaa omistajia muutoinkin, koska se auttaa tuntemaan oman koiran paremmin.
”Koiria, kuten meitä ihmisiäkään, ei ole varustettu samalla korvienvälillä. Tässä nähdään, millainen koira oikeasti on rohkeuden suhteen ja miten se toimii paineistetussa tilanteessa, joka kuitenkin aina toteutetaan koirien ehdoilla.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
