Analyysi: Oikea ajoitus ratkaisee kannattavassa metsänhoidossa

Metsänomistaja pystyy itse tekemään tai teettämään metsissään paljonkin metsätaloutensa kannattavuutta kohentavia toimia, joista monet liittyvät oikeaan ajoitukseen.

Tärkeimpiä ajoitettavia toimenpiteitä on puukauppa. Päätehakkuissa kaupan ajankohtaa voi säädellä vaikkapa kymmenen vuotta tai enemmänkin, jos nopeaa rahantarvetta ei tilalla ole eivätkä puut ole lahoamassa tai hyönteistuho uhkaa.

Esimerkiksi kuusitukin kantohinta on Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan vaihdellut Etelä-Suomessa 2010-luvulla pystyhakkuissa 14 euroa kuutiolta. Vuonna 2012 hinta oli 52 euroa kuutiolta ja vuonna 2018 66 euroa.

Jos vaikkapa myytävää kuusitukkia olisi 300 kuutiota hehtaarilla, pelkästään hyvällä ajoituksella olisi ansainnut 4 200 euroa hehtaarilla. Kyse on yksinkertaisesta laskuopista ja suuruusluokista. Laskelmassa ei oteta esimerkiksi kuuden vuoden korkoa lainkaan huomioon.

Kokeneet metsänkasvattajat korostavat, että pieniä menoja tärkeämpiä ovat suuret tulot. Kustannuksista on vaikea tinkiä kovin paljon, mutta jos metsässä saa oikeilla toimilla kasvatettua paljon hyvälaatuista puuta (eli lähinnä havutukkia) hehtaarille, tulot nousevat nopeasti.

Ajoitus on tärkeää metsän kasvatuksessa uudistamisesta lähtien. Taimet kannattaa panna maahan hakkuun jälkeen heti, varhaisperkaus ja taimikonhoito kannattaa tehdä ajallaan, samoin ensiharvennus.

Ensiharvennusta ei kannata juuri säädellä puun hintojen mukaan, vaan tärkeintä on valon ja ravinteiden saannin turvaaminen jääville puille.

Varhaisperkausta ei välttämättä tarvita, kun jalostetut taimet istutetaan mättäille ja ne ohittavat kilpailevan kasvuston alusta lähtien.

2010-luvulla kantarahatulot ovat Etelä-Suomessa olleet 150 euron paikkeilla hehtaarilta vuodessa ja metsänhoitokustannukset runsaan kymmenen euroa.

Luken professori Jari Hynysen tutkimusten mukaan hoidetussa tuoreessa kuusikossa 60 vuoden kiertoaika oli noin kymmenesosan kannattavampi kuin 80 vuoden kiertoaika ja yli kolmanneksen kannattavampi kuin 90 vuoden kiertoaika, kun lasketaan nettotulojen nykyarvo ja käytetään neljän prosentin korkoa.

Hoidetusta istutusmetsästä saadaan arvokasta kuusitukkia 300 kuutiota hehtaarilta, hoitamattomasta 180 kuutiota. Hoitamattomassa jää taimikonhoito tekemättä mutta ensiharvennus tehdään. Jos sekin jää tekemättä, tukkia tulee selvästi vielä vähemmän.

Nettotuloja kertyy hoidetusta metsästä kiertoajalla 18 000 euroa hehtaarilta ja hoitamattomasta 13 000 euroa, eli hoidettu metsä tuottaa kolmanneksen enemmän.

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tekemisen tärkeys korostuu, kun otetaan huomioon puulajien kantohintaerot. Jos istutuskuusikko jätetään hoitamatta, metsä kasvaa koivua, leppää ja haapaa. Koivutukin kantohinta on 20 euroa kuutiolta alempi kuin kuusi- ja mäntytukin, haavasta ja lepästä ei paljon kostu.

Päijät-Hämeessä menetetään paikallisen metsänhoitoyhdistyksen mukaan istutettua havumetsää 3 000 hehtaaria vuodessa arvottomalle lehtipuustolle hoitamattomuuden vuoksi.

Puukaupassa hintaa nostaa suuri puuerä. Kannattavuutta voi kohentaa muutenkin, metsänlannoitus on yksi parhaimmista keinoista. Typpeä ei kannata kuitenkaan antaa lahokuusikolle.

Hirvituhoja estetään istuttamalla sekä kuusta että mäntyä. Pahasti lahossa kuusikossa täytyy vaihtaa puulaji. Jatkuva kasvatus soveltuu useisiin suometsiin mutta ei lainkaan juurikäävän vaivaamiin metsiin.

Tuulituhoriskiä voi vähentää harvennuksissa kuvioita rajaamalla ja välttämällä voimakasta harvennusta.