Vesisade, hajonnut moottorisaha, työtapaturma – kokosimme vinkit, kuinka metsätöiden harmeihin voi varautua

Fyysinen, raskas ja vaaroja sisältävä ulkotyö yksin kaukana muista teknisen ja siksi vikaherkän sahan kanssa on hankala yhdistelmä. Ei ihme, jos raivaus tai moottorisahatyö omassa metsässä on toisinaan pakko heittää kesken. Ehkä jo ennen kuin työpäivä pääsee edes alkuun.

Paljon on kuitenkin tehtävissä sen eteen, ettei näin käy. Kyse on varautumisesta. Metsätöissä se tarkoittaa yllättävän monia asioita, joihin kokenut metsätöiden tekijä suhtautuu kuten itse työhön.

Kun olennaiset asiat osaa ottaa huomioon, työpäivästä selviytyy paremmin ja tulosta syntyy varmemmin. Kokosimme muistilistan savottaan lähtijälle.

Rajoja tarkastaessa kannattaa mukana pitää ainakin vesuri. Aurausviitta ei lahoa kuten puusta tehty merkkiseiväs. Kuva: Risto Jussila

Harva metsänomistaja voi kehua sillä, ettei yksikään rajapyykki ole hukassa. Käytännössä sekään ei haittaa, jos rajalinjat on pidetty auki.

Läheskään aina näin ei ole. Etenkin taimikoissa vesakko räjähtää kasvuun uskomattoman nopeasti häivyttäen rajat. Siksi liikaa ei voi korostaa sitä, kuinka tärkeää säännöllinen rajojen auki raivaaminen on.

Jos asuu kaukana metsistään, eikä säännöllisiin käynteihin ole aikaa tai niistä aiheutuisi liian paljon vaivaa, kompastuu helposti tähän perusasiaan. Kun metsänomistaja sitten lähtee sahaamaan raivausrästejä kuntoon, työpäivä saattaa tärvääntyä rajojen etsiskelyyn.

Aurausviitat pyykeillä helpottavat pyykkien löytämistä. Niiden esiin saaminen on jo puoli voittoa.

Puhdista ja huolla raivaus- ja moottorisaha säännöllisesti. Puhdista ilmansuodatin tai vaihda se tarvittaessa, kuten myös tulppa ja tankista löytyvä polttoaineensuodatin.

Äärettömän tärkeää on tarkistaa ennen jokaista lähtöä moottorisahan takapotkusuojan toimivuus. Tsekkaa myös turvaliipaisimen kunto.

Ammattimetsuri viilaa raivurinsa ja moottorisahansa illalla seuraavaa päivää varten. Näin hyvä työvireys ei katoa aamulla viilaukseen. Myös ketju on hyvä kiristää valmiiksi.

Muista pitää ruohonleikkurin puhdas bensa ja sahojen sekoitebensa erillään. Öljyttömällä bensalla sahaaminen aiheuttaa männän kiinni leikkaamisen ja moottoriremontin. Asia tuntuu itsestään selvältä, mutta näin on käynyt monelle.

Ammattiraivaaja ei tuhlaa aikaansa ja voimiansa huonolla viilalla kihnuttamiseen. Se on eräs tuloksekkaan työn osatekijä. Kuva: Risto Jussila

Ilman viilaa ei metsään ole menemistä. Osuma kiveen, piikkilankaan tai puun sisässä olevaan naulaan voi tylsyttää terän käyttökelvottomaksi. Tavallisempaa on vähäinen osuma kiveen, minkä jälkeen terälevy tai -ketju ei pure kunnolla.

Edes hieman tylsällä ketjulla tai terällä ei kannata tehdä töitä. Jälkeä syntyy heikommin, ja sahaa joutuu huudattamaan, jolloin se joutuu turhan koville.

Hanki viiloja useita kerralla ja pidä mukana aina yksi lähes tuliterä hieman ehkä jo kuluneen lisäksi. Uudenkarhea on tarpeen, jos tulee paha osuma ja ketjua tai levyä joutuu viilaamaan paljon.

Ketjun katkeamisen ja terälevyn halkeamisen varalta autossa on hyvä pitää varaketju ja -levy. Varasaha ajaa saman asian.

Moottorisahatöissä varasahan ei tarvitse olla ykkössahan veroinen. Hakkuun ennakkoraivuulla myös kevyt moottori­saha kelpaa kohtalaisesti varasahaksi. Erityisesti pitkästä matkasta metsäänsä ajaneelle sekin on parempi vaihtoehto kuin lähtö kesken päivän tympein mielin kotiin.

Polttopuiden keruussa moottorisahalla ja hakkuutyössä tarvitaan kunnolliset suojavarusteet: turvahousut tai viiltosuojilla varustetut avohaalarit, kypärä sekä kumiturvasaappaat tai nahka­turvakengät.

Metsurinpuserossa ei ole viiltosuojausta, mutta huomiovärilläkin on merkitystä.

Varsinkin voimakkaan moottorisahan teräketju voi upota turva-asun viiltosuojauksen läpi. Liikaa siihen ei saa luottaa. Yleensä ketjun nopeus kuitenkin hiljenee niin paljon, ettei vakavaa vammaa synny tai haaveri jää naarmun tasolle.

Jos kypärässä on vikaa, syynä on useimmiten reikä visiirissä. Suojaus ei silloin ole kunnollinen ja visiiri pitää vaihtaa. Niitä saa varaosina.

Vesisade on ikävä ja hankalasti torjuttava haitta raivatessa, hakkuutähteiden keruussa ja hankintatyössä.

Keväällä ja syksyllä viileillä säillä raivatessa metsänraivaukseen tarkoitettu sade­asu on sikäli helppo valinta, että ilman viileys tekee sadeasun käytön mahdolliseksi.

Sadeasun allakin kastuu, mutta vesisateen sijasta omasta hiestä. Olo pysyy kuitenkin lämpimänä, eikä tauoillakaan tule liian kylmä.

Kesäkuumalla sadeasun käyttö on tukalaa. Silloin voi olla parempi käyttää tavallista raivausasua. Silloin kastuu sadevedestä, mutta vähäinen sade ei ehkä haittaa liikaa. Jos sade yltyy tai tulee kylmä, työ on paras lopettaa.

Kun metsä on sateen jäljiltä märkä, taimikon varhaisperkauksessa pelkät pitkät sade­lahkeet antavat ehkä jo riittävän suojan märkyydelle.

Sadelahkeiden täydentäjäksi löytyy Husqvarnalta hihallinen sadeviitta, jossa on pitkä frakkimallinen takaosa ja hyvin lyhyt etumus, jonka voi säätää napituksella myös osittain auki.

Huskun sadeviitan ja sadelahkeiden yhdistelmä suojaa kypärän ja niskasuojan kanssa sateelta yllättävän hyvin, mutta ei kuumota yhtä paljon kuin sadeasu. Setti sopii raivaukseen.

Moottorisahatyössä sadelahkeet ovat turhan alttiit ketjun hipaisuille.

Turvakengät suojaavat monin tavoin. Kivikossa jäykkä pohja voi ehkäistä varvasvaivoja estäessään niveliä taipumasta liikaa. Kuva: Risto Jussila

Ehkäpä eniten metsänomistajat laiminlyövät turvallisuuttaan lähtemällä metsätyöhön ilman vetoketjullisessa taskussa kulkevaa ensiapupakkausta.

Moottorisahalla sahatessa tapaturmariski on moninkertainen raivauk­seen verrattuna, mutta myös raivatessa on syytä pitää mukana ensisidepakkausta.

Siinä oleva rulla sideharsoa sekä harsotaitokset auttavat runsaan verenvuodon tyrehdyttämisessä.

Jos mukana on pahviin laminoitu peili silmään menneen roskan poistoa varten, pahvipeiliä voi hyödyntää painesiteen tekemiseen vuolaasti vuotavaan haavaan.

Pienempiä haavoja varten ensiside­pakkauksessa on laastareita.

Vielä laajemman turvan antaa ensiapulaukku. Se kulkee metsään kätevimmin repussa. Mukana voi olla tarvikkeita myös murtumia ja kylmettymistä varten.

Ensiapulaukku repussa ei korvaa metsurinpuseron taskussa olevaa ensisidepak­kausta. Jos haava on paha, sidetarpeita tarvitaan jo ennen repulle saapumista.

Suomen Punaisen Ristin materiaaleista löytyy ohjeita vakavan verenvuodon tyrehdyttämiseen. Niitä olisi hyvä aika ajoin kerrata.

Metsätyössä sattuu harvoin vakavia onnettomuuksia, mutta joskus kuitenkin. Siksi niihin pitää varautua.

Kerro jollekin tarkasti, mihin menet. Metsään tullessa on hyvä ilmoittaa vaikka tekstarilla, kun aloitat työt.

Ennen autolta poistumista käännä se niin, että lähtö on mahdollisimman helppoa ja nopeaa, jos olet loukkaantunut.

Lataa kännykkään ilmainen 112-hätä­sovellus. Kun soitat hätäpuhelun sen kautta, sovellus kertoo hätäkeskukselle tarkan sijaintisi automaattisesti. Se nopeuttaa avun saantia. Muista ladata kännykkä etukäteen.

Laita palstalla huomiovärinen bensakanisteri kiven päälle tai puun oksaan. Se opastaa sinut tankkauspaikalle ja helpottaa löytämistäsi, jos olet pulassa, kuten myös huomiovärinen asu.

Kerro tekstarilla, kun työpäivä on ohi. Ellei ilmoitusta kuulu, sinua osataan ruveta etsimään.

Jaksaminen metsässä parantuu, kun nauttii sopivasti nestettä ja pieniä välipaloja. Sahaa tankatessa on hyvä tankata myös oma keho.

Lämpöisillä säillä sahan tankkausväli voi olla turhan pitkä sahaajan elimistölle. Etenkin raivurin tankkausväli voi venyä yli tuntiin, joka on turhan paljon. Nestehukka voi aiheuttaa kehon kuivumista ja ylirasitustilan.

Riittävä neste ja välipalat parantavat työtehoa, mutta vielä tärkeämpää voi olla se, että jaksaminen vähentää työtapaturmia. Kun väsy iskee, laita pillit pussiin. Myös hämärää tulee välttää, jotta palaat savotalta riskejä ottamatta ehjänä kotiin.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 7/20.