Särkeä ja muikkua voisi pyytää sisävesiltä miljoonia kiloja nykyistä enemmän – miksi kotimainen kala ei päädy ruokapöytään?
Sisävesiltä olisi vara pyytää kalaa, mutta kalastuksen taloudellinen kannattavuus ja kalastuslupajärjestelyt vievät kalan pöydästä.
Muikku on herkullinen kala pannulla paistettuna. Kuva: Jaana KankaanpääKalakantatutkimusten kohteena on viime vuosina olleet myös särki, ahven ja muikku sekä niiden saaliskapasiteetti sisävesillä.
”Varovaisimmankin saalispotentiaaliarvion ja nykyisen kaupallisen ja vapaa-ajankalastuksen saalismäärän erotuksen perusteella vaikuttaa siltä, että ainakin särkeä ja muikkua olisi vara pyytää sisävesiltä miljoonia kiloja nykyistä enemmän”, arvioi Jyväskylän yliopiston kalabiologian ja kalatalouden professori Juha Karjalainen.
Suurin osa suomalaisista haluaisi syödä enemmän kotimaista kalaa. Sisältä pyydetty kala on terveellistä ravintoa ja sen hiilijalanjälki on alhainen. Miksi kotimaiset kalat eivät päädy ruokapöytiin?
Suurin syy on kaupallisen kalastuksen kaupallisen ketjun kustannusrakenne ja kannattavuus eli siis kalasta maksettava hinta kalastajille.
"Kaupallisen kalastuksen kannattavuus on kalaketjussa alhainen. Alhaisin verrattuna muihin ketjun osasiin eli jalostukseen ja kauppaan", Karjalainen sanoo.
"Sisävesien kaupallisen kalastuksen yritykset ovat pieniä ja paikallisesti toimivia. Mahdollisuuksia investointeihin ja toiminnan laajentamiseen ei juurikaan ole. Silloin ei pystytä riittävään toimitusvarmuuteen isojen jalostusyritysten tarpeisiin."
Toinen syy Karjalaisen mielestä on kalastuslupajärjestelmän monimuotoisuus. Kaupallisilla kalastajilla on vaikeuksia ylipäätään päästä kalavesille riippuen muun muassa siitä, miten kalastusoikeuden omistajat ovat valmiita päästämään kaupallisia kalastajia vesilleen.
"Monin paikoin lupia joutuu anomaan ja luvista sopimaan useiden eri osakaskuntien kanssa. Kovin monessa paikassa ei ole kalatalousaluekohtaista kaupallisen kalastuksen järjestelmää."
Suomalaiset ovat syöneet kalaa fileepainoksi laskettuna noin 14 kiloa vuodessa per henkilö. Viime vuonna kalan hinta nousi reippaasti ja Luonnonvarakeskuksen mukaan tuoreen kokonaisen lohen kulutus pieneni parikymmentä prosenttia. Kotimaisen kalan osalta tuoreempaa tietoa ei vielä ole saatavilla.
Kotimaista kalaa on kulutettu vuosittain vain noin neljä kiloa. Kotimaisista luonnonkaloista eniten vuonna 2021 syötiin ahventa (0,67 kiloa), haukea ja muikkua.
Kuha ja muikku ovat sisävesien tuottavimpia saaliskohteita, mutta viime aikoina kaupallista kalastusta on pyritty kohdentamaan myös särkikaloihin ja ahveneen.
Kalaa myydään markettien lisäksi muun muassa erikoisliikkeistä, suoramyyntipisteiltä, Reko-renkaan kautta ja kauppatoreilta.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat kerran viikossa ajankohtaisia metsäuutisia ilmaiseksi sähköpostiisi tilaamalla metsäuutiskirjeen.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
