Kissantassujäkälä on sinnitellyt vanhoilla kuusilla

Mitä enemmän luontokartoittajia ja kartoituksia, sitä enemmän on löytynyt harvinaisia ja uhanalaisia lajeja.

Tietämyksen lisääntyminen on paljastanut myös, että uhanalaisia lajeja löytyy käsitellyistäkin metsistä.

Metsähallituksen lajistoasiantuntija Pyry Veteli esitteli yhtä löytöä Heinävedellä syyskuussa Metsähallituksen ja metsäkeskuksen järjestämällä toimittajaretkeilyllä.

Kissantassujäkälä on uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantunut laji. Sen löytöpaikka Heinävedellä on lajille tyypillinen kohde.

Ehkä jollain tavalla epätyypillistä on, että valtion mailla sijaitseva metsikkökuvio on ojitettu ja harvennettu. Kyseessä on myös yksi itäisimmistä ja pohjoisimmista lajin esiintymistä.

”Kohde on pienilmastoltaan kissantassujäkälälle sopiva ja sijaitsee kahden jyrkänteen välissä. Turvepohja ja varjoisuus ovat säilyttäneet riittävän kosteuden, vaikka kohteella on tehty metsänhoitotoimenpiteitä ja aivan kuvion vieressä kulkee metsäautotie”, kuvailee Veteli.

Miten kissantassujäkälä sitten satuttiin viime vuonna löytämään? Veteli kertoo, että kohteelle tehtiin luontokartoitus.

Aivan sattumanvaraisesti ei kartoituksia tehdä, eikä kaikkia metsikkökuvioita suinkaan kartoiteta. Paikkatiedot, eli metsikkökuvion puuston ikä ja kasvupaikka, ohjaavat potentiaalisten kartoituskohteiden valinnassa.

Luontokartoitukset ovat myös muuttaneet joidenkin lajien luokitusta. Esimerkiksi lahokaviosammalta pidettiin pitkään uhanalaisena lajina, kunnes sitä alettiin kartoituksissa havaita vähän joka puolelta.

Kissantassujäkälä ei estä metsänhoidollisia toimenpiteitä tai hakkuita, sillä se ei ole lakisääteisesti turvattava laji. Lakisääteisesti turvattavia ovat EU:n luontodirektiivin lajit, erityisesti suojeltavat ja rauhoitetut lajit.

Vapaaehtoisesti turvattaviin lajeihin kuuluvat muut uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit, kuten vaarantunut kissantassujäkälä.

Jotta kissantassujäkälä säilyisi kasvupaikallaan, metsikkökuviolla tehdään luontokohderajaus, jos suunnitelmissa olisi hakkuu, kertoo Metsähallituksen suunnittelupäällikkö Niklas Björkqvist.

”Tällä kohteella esimerkiksi poimintahakkuu voisi olla toimiva vaihtoehto toteuttaa hakkuu.”

Nyrkkisääntö Metsähallituksen luontokohderajauksissa on, että kohteen ympärille jätetään suojavyöhyke, jolla on mittaa reilusti puuston valtapituuden verran. Kissantassujäkäläkohteella vyöhykkeen mitta olisi 30 metriä.

Kissantassujäkälän kasvuympäristö tulisi säilyttää jatkuvasti peitteisenä, jotta pienilmasto säilyisi jäkälälle sopivana, eli kosteana.

Lajin selviytymiselle elintärkeitä ovat kasvupaikan ja lähialueiden iäkkäät kuuset. Suurin osa jäkäläesiintymistä on suojelematta.

Uhanalaiset lajit ovat yhteinen asia, toteaa metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Jarmo Laitinen.

Hän kertoo, että Pohjois-Savosta löydettiin viime vuonna 16 uhanalaista lajia, joista kymmenen yksityisten metsänomistajien mailta. Pohjois-Karjalassa uhanalaisia havaittiin 11, joista viisi yksityisten mailta.