Suomen metsät eivät kasva enää entiseen tahtiin, ja syytä on etsittävä Pohjois-Suomen männyistä

Suomen metsien puuston vuotuinen kasvu on kääntynyt laskuun, ilmenee Luonnonvarakeskus Luken tuottamasta valtakunnan metsien 13. inventoinnista.

Puuvarat kasvavat edelleen poistumaa enemmän, mutta aiempaa hitaammin.

Tuoreimpien, vuosien 2019–2020 tulosten mukaan Suomen metsissä on 2,505 miljardia kuutiometriä puuta, 30 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin vuosien 2014–2018 inventoinnissa.

Puuston arvioidaan kasvavan 103,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kun edellinen arvio oli 107,8 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Luken mukaan kasvu on vähentynyt etenkin männyllä ja Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa kuusen kasvun lisääntyminen kompensoi männyn kasvun alenemisen.

Männyn kasvun vähenemistä Luke selittää kolmella syyllä.

Tietyt männyn kasvuun vaikuttavat ympäristötekijät olivat edellisellä mittausjaksolla tavallista suotuisammat verrattuna viimeiseen jaksoon.

Tämä ilmenee kasvuindeksistä, joka kertoo ympäristötekijöiden, kuten sään, tuhojen ja puiden kukinnan sekä siementuotannon, vaikutuksesta kasvuun.

Toinen syy männyn kasvun pienenemiselle on, että Pohjois-Suomen männiköissä on entistä vähemmän nopeimman kasvun ikäluokkia. Ikäpyramidin huippu osuu nyt 61–80-vuotiaisiin metsiin, jotka kasvavat hitaammin kuin nuoremmat metsät.

Lisäksi männyn kasvun alenemaa selittää metsä- ja kitumaan pinta-alan lasku.

Inventointeja johtavan Kari T. Korhosen mukaan männyn kasvun alenemisen syistä tarvitaan lisätutkimusta. Lämpösumman ja kasvukauden pituus eivät ole kehittyneet männylle epäsuotuisasti.

Luonnon monimuotoisuudelle tärkeän lahopuun määrä on jatkanut kasvuaan Etelä-Suomessa. Lahopuuta on keskimäärin 4,9 kuutiota hehtaarilla. Pohjois-Suomessa sitä on keskimäärin 7,7 kuutiota hehtaarilla. Pohjois-Suomessa lahopuun määrä ei enää vähene kuten aiempina vuosina.

Valtakunnan metsien inventoinnit alkoivat Suomessa 100 vuotta sitten vuonna 1921. Luke kertoi 13. inventoinnin tuloksista seminaarissa Helsingissä tiistaina 19.10.