Tällaisissa metsissä kiertoajan pidentäminen on taloudellisesti kannattavinta – ”Pienoinen yllätys”
Puuta käyttävä teollisuus on huolissaan siitä, kuinka ison kuopan kiertoajan pidentäminen toisi puun tarjontaan lähivuosina.Tilaajalle
Puusto sitoo ilmakehän hiiltä biomassaansa kasvaessaan. Jos metsän kiertoaikaa pidennetään, olemassa oleva hiilivarasto jää metsään pidemmäksi ajaksi ja hiiltä sitoutuu puustoon kauemmin, sanoo tutkimusprofessori Jari Hynynen. Kuva: Mikko NikkinenMetsän kiertoajan pidentäminen on taloudellisesti kannattavinta kuusikoissa.
Euromääräisesti kannattavimpia kohteita ovat Etelä- ja Keski-Suomen terveet ja hoidetut kuusikot, kertoo tutkimusprofessori Jari Hynynen Luonnonvarakeskuksesta.
Niissä 5–10 vuoden pidennys kiertoaikaan lisää metsänomistajan nettotuloja 2–10 prosenttia kun mukaan lasketaan kolmen prosentin diskonttokorko.
Metsien elonkaaren maltillinen jatkaminen lisää puuston keskikasvua, puuntuotosta ja puuston hiilinielua. Kannattavuuskin pysyy plussalla, jos metsään sitoutuneen pääoman tuotto-odotus on kolme prosenttia.
”Se on win-win-tilanne”, sanoo Hynynen.
”Se on win-win-tilanne.” Jari Hynynen
Metsän kasvu on ensiharvennusvaiheessa kiivaimmillaan.
Kustannustehokkainta kiertoajan pidennys hoidetuissa kuusikossa on, kun samalla viivästytetään ensiharvennuksia nykyisestä 13 metristä 14–15 metriin ja kasvatustiheyttä nostetaan, Hynynen kertoo.
Kun puita on enemmän, ne järeytyvät hitaammin ja päätehakkuujäreys saavutetaan vähän myöhemmin.
”Hienoinen kasvatustiheyden nostaminen ja ensiharvennuksen viivästyttäminen aiheuttaa kiertoajan pitenemisen verrattuna voimakkaammin harvennettavaan kuusikkoon, vaikka ne laitettaisiin nurin samankokoisina”, kertoo Hynynen.
”Oli pienoinen yllätys, että pieni pidentäminen ja harvennusten lieventäminen osoittautui taloudellisesti näinkin kannattavaksi.”
Pohjoisenkin Suomen hoidetuissa metsissä kiertoajan pidentämisellä saadaan Hynysen mukaan samansuuntaisia vaikutuksia, vaikka kannattavuus ei olisikaan samalla tasolla kuin etelämpänä.
Puuta käyttävä teollisuus on huolissaan siitä, kuinka ison kuopan kiertoajan pidentäminen toisi puun tarjontaan lähivuosina.
Metsien kiertoajan pidentämistä on tarkasteltu Tapion, Metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen Pikma-hankkeessa.
Lähtökohtana oli, että kiertoajan pidennysten pitää olla metsänomistajille taloudellisesti järkevää, eikä pidennys lisää metsien tuhoalttiutta.
Tuoreen kankaan kuusikot saavuttavat päätehakkuujäreyden etelässä vähän yli 60-vuotiaina. Laskelmissa kiertoaikaa kasvatettiin enimmillään 75 vuoteen.
”Se ei ole vielä ikäloppu ja kasvuintonsa menettänyt kuusikko”, Hynynen sanoo.
Juurikäävän ja kirjanpainajan riskialueilla kiertoajan pidentämiseen ei tule ryhtyä.
Riskit eivät kaikkialla ole yhtä suuria, Hynynen muistuttaa.
”Eivät meillä kaikki Etelä-Suomen kuusikot ole sairaita. Kategoriset säännöt eivät oikein toimi metsässä, sillä paikalliset olot ovat niin erilaisia joka paikassa.”
Turvallisimpia kohteita kiertoajan pidentämiselle ovat kuitenkin männiköt, kunhan tuhoriskit sielläkin otetaan huomioon.
”Eivät meillä kaikki Etelä-Suomen kuusikot ole sairaita.” Jari Hynynen
Männiköissä pidempi kiertoaika verottaa kuitenkin kannattavuutta.
”Kuivahkon ja tuoreen kankaan männikössä Etelä- ja Väli-Suomessa saavutetaan hyvät hiilivaraston lisäykset mutta siellä otetaan pikkuisen takkiin kannattavuudessa.”
10 vuoden pidennys kiertoaikaan vähentää männiköissä nettotuloja arviolta 5–10 prosenttia. Jos korko unohdetaan, kassavirta jää plussalle.
”Jos järeämmästä tukista sattuisi saamaan keskimääräistä paremman hinnan, se saattaa keikauttaa talouden plussan puolelle.”
Pitkällä aikavälillä metsän kiertoaikojen pidentäminen poikisi lisää puuta ja hiilivarastoa.
Kiertoajan pidentäminen viidellä vuodelle lisäisi Hynysen mukaan kuusikoissa ja männiköissä keskimääräistä hiilivarastoa reilut 10 prosenttia.
Keskimääräinen hiilivarasto kertoo, paljonko hehtaarilla on puuta hiileksi muutettuna kasvatusajan aikana.
Puuta käyttävä teollisuus on huolissaan siitä, kuinka ison kuopan kiertoajan pidentäminen toisi puun tarjontaan lähivuosina.
Puun tuonti on nyt pois laskuista, joten harvennushakkuita pitäisi lisätä, jotta metsistä saisi saman määrän puuta pois.
”Tulee jonkun vuoden aika, jolloin on haasteellista”, sanoo Hynynen.
Kiertoajan pidentäminen viidellä vuodelle lisäisi kuusikoissa ja männiköissä keskimääräistä hiilivarastoa reilut 10 prosenttia.
Pikma- eli Pidennetyn kiertoajan mahdollisuudet ja menetelmät metsien hiilensidonnassa -hanke loppuu lokakuussa.
Viimeisenä tutkijat arvioivat koko maan mittakaavassa, miten kiertoaikojen pidentäminen ja korkeampi puustopääoma vaikuttaisivat hakkuumääriin, bruttokantorahatuloihin, toimenpidepinta-aloihin ja hiilitaseeseen.
Suomen metsien erilaisia kehityskulkuja tulevina vuosikymmeninä arvioidaan lähtien valtakunnan metsien inventointiaineistosta.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
