Lisää neuvotteluvoimaa poronlihan tuottajille ja tunturiluonnon suojelemiseen oma säätiö – porotalouden tulevaisuus rakentuu kestävyydestä ja kannattavuudesta

Reilun vuoden toiminut maa- ja metsätalousministeriön (MMM) alainen porotalouden tulevaisuustyöryhmä esitteli tiistaina loppuraporttinsa.

Työryhmän puheenjohtajan, MMM:n neuvottelevan virkamiehen Tapani Sirviön mukaan porotaloudessa on huomioitava kestävyys, kannattavuus ja kulttuuri.

Kestävyys on sidoksissa ennen kaikkea porolaidunten kuntoon. Työryhmä on valmistellut paliskunnille raamit laitumiensa hoito- ja käyttösuunnitelmille.

”Laidunten hoito- ja käyttösuunnitelmien kautta paliskunnat ja poronhoitajat osoittavat oman vastuunsa laidunten kestävästä käytöstä. Myös muussa maankäytössä tulee turvata poronhoidon toiminta- ja kehittämisedellytykset sekä löytää keinoja laidunten ennallistamiseksi”, Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja Mika Kavakka totesi raportin julkistamistilaisuudessa.

Suunnitelmiin kuuluu vaihtoehtoisina toimenpiteinä jäkälälaidunten tilan parantaminen, laidunkierron kehittäminen, palis- ja tokkakuntien yhdistäminen ja yhteistyön kehittäminen sekä toimet talven yli pidettävien eloporomäärien rajoittamiseksi aikaisella teurastuksella ja eloporomäärän pitämisellä alle suurimman sallitun määrän.

Työryhmä nosti esiin huolensa erityisesti tunturiluonnosta. Sitä uhkaa ilmastonmuutos, porojen ylilaidunnus sekä näiden kahden yhteisvaikutus, suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro Suomen luonnonsuojeluliitosta sanoi. Lähes 40 prosenttia tunturien lajeista on jo uhanalaisia.

Tunturiluonnon suojelemiseksi työryhmä ehdottaa laajempaan keskusteluun säätiötä, joka keskittyisi porolaitumien kuntoa ja tunturiluonnon säilyttämistä koskeviin kysymyksiin.

Poronhoidon kannattavuus kohenisi neuvotteluvoimaa parantamalla. Työryhmä esittää selvitettäväksi poronlihan sopimustuotantoa ja porotalouden tuottajaorganisaation perustamista.

Saamelaiskäräjien edustaja Asko Länsman totesi, että kannattavuuden parantaminen on tärkeää, sillä se määrittää, miten yhteiskunta katsoo poronhoitoa kokonaisuudessaan.

Poronhoitoalueen suurpetokannat puhuttivat tilaisuudessa. Raportissa petovahinkoja tarkasteltiin vain pintapuolisesti.

MT:n kysyessä petokorvausten määrästä, Tapani Sirviö kertoi, että nykyinen petokorvauskatto on 10 miljoonaa euroa vuodessa, eikä se ole tahtonut riittää.

Työryhmä korosti petovahinkojen ennaltaehkäisyä. Kehittämistarpeita on raportin mukaan myös petojen aiheuttamien porovahinkojen tarkastustoiminnassa sekä petokantojen arvioinnissa.