Hirsitaloteollisuus ry:n Seppo Romppainen: ”Viennissä tarvittaisiin suuri järjestelmäponnistus”

1. Hirsitaloteollisuuden toimitusjohtaja Seppo Romppainen, miten hirsirakentamisella menee?

Hirsirakentamisella menee hyvin, sillä hirsi on löydetty uudelleen. Se on tullut viime vuosina julkiseen rakentamiseen ja taajamiin. Alalla on tehty lujasti tuotekehitystyötä, ja nyt tulokset alkavat näkyä.

2. Onko hirsi hyväksytty kaupungeissa?

2000-luvulla lähdettiin kehittämään moderneja hirsitaloja urbaaneille alueille, ja tässä työssä on onnistuttu hyvin. Nykypäivänä ei päältäpäin edes erota, onko kyseessä hirsitalo. Tämä on yksi asia, jossa tuotekehityksessä on onnistuttu vastaamaan kuluttajien huutoon.

3. Miten iso merkitys on sisäilmakysymyksellä?

Suomalaisilla on myönteistä kokemusta hirsirakennusten sisäilmasta mökkeilyn ja lomailun yhteydessä. Nyt, kun tuotekehitys on mahdollistanut hirsirakentamisen myös taajamiin, hirsiomakotitalojen suosio on kasvanut koko ajan tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden ajan. Tällä hetkellä jo joka neljäs uusi omakotitalo Suomessa rakennetaan hirrestä. Sisäilmaan liittyvät tekijät ovat yksi tärkeä tekijä suosion kasvussa.

Hirsipääkaupungiksi julistautunut Pudasjärven kaupunki tekee parhaillaan 43 miljoonan euron Hyvän Olon Keskusta, joka on kaupungin historian suurin investointi. Kontiotuote Oy toimitti hirret. Kuva: Lukkaroinen Arkkitehdit

4. Kuinka hirsi on edennyt julkisessa rakentamisessa?

Kaikki alkoi oikeastaan Pudasjärven hirsipäiväkodista vuonna 2014 ja pari vuotta myöhemmin rakennetusta suuresta koulukeskuksesta. Käyttökokemukset Pudasjärvellä ja myöhemmin muuallakin ovat olleet niin hyviä, että tällä hetkellä hirrestä on rakenteilla noin 50 uutta koulua, päiväkotia ja hoitolaitosta ympäri Suomea.

5. Mikä on keskeistä käyttökokemuksissa?

Hirsirakennuksen valintaan on monissa tapauksissa vaikuttanut sisäilman laatu ja ekologisuus. Hieman yllättäen käyttökokemuksista tärkeimmäksi on kuitenkin noussut hyvä ääniympäristö ja akustiikka. Hirsi vaimentaa tehokkaasti häiritseviä ääniä. Päiväkotien työntekijät kertovat, että hirsirakennuksessa työympäristöstä on tullut parempi. Oppimistulokset ovat parempia hirsikoulussa, mistä on jo tutkittuakin tietoa.

6. Mikä merkitys on ilmastohaasteisiin vastaamisella?

Siitä tulee yhä tärkeämpi tekijä, koska rakennusmääräyksiin on tulossa ylärajat hiilijalanjäljelle vuonna 2025. Hirsiseinä on suuri hiilivarasto. Suomessa valmistetun hirsitalon paikalleen asennettu seinähirsikuutio sitoo 518 kilogrammaa hiilidioksidia rakennuksen koko käyttöiän.

Viime vuonna Kuusamoon valmistuneessa Luontopäiväkoti Otsossa haettiin maanläheistä tunnelmaa. Hirret toimitti Kuusamo Hirsitalot Oy. Kuva: Jonna Kalliomäki

7. Hallituksen tavoite on tehdä rakentamisesta hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä. Miten pitkällä hirsirakentaminen on tällä tiellä?

Hirsirakentaminen on hiilineutraalia jo nyt. Markkinoille on tullut laskentatyökaluja, joilla eri rakentamistapoja voidaan vertailla. Hirsi pärjää niissä hyvin. Hirsitaloteollisuudella on parhaillaan meneillään yhteistyössä Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikön kanssa My Town -hanke, jossa kehitetään hiilineutraalin aluerakentamisen konsepti. Tavoitteena on, että tämän pohjalta vuonna 2021 lähtee liikkeelle ensimmäinen hiilineutraali aluerakennushanke.

8. Joko alueesta on päätetty?

Hankkeessa on neuvoteltu kaikkiaan kahdeksan kaupungin kanssa. Kun hanke käynnistyi viime syksynä, vähän pelättiin kaupunkien suhtautumista hirsialuerakennushankkeeseen, mutta kaikki kahdeksan ovat olleet innokkaita tulemaan mukaan. Valinta yhteistyökaupungista julkistetaan maaliskuussa.

9. Löytyykö Suomesta tarpeeksi hirsirakentamisen suunnittelijoita?

Erityisesti Oulun yliopisto on tehnyt jo yli kymmenen vuotta työtä hirsiarkkitehtuurin eteen, mutta myös muissa yliopistoissa ollaan heräämässä. Hirren hyvät hiilinieluominaisuudet ja perinteinen vahvuus, helppo kierrätettävyys, ovat kovaa valuuttaa nuorten arkkitehtien keskuudessa. Arkkitehtipuolella asia kehittyy hyvään suuntaan, sen sijaan insinööripuolella hirsialan koulutusta on vielä valitettavan vähän.

10. Kun hirsirakentamisen näkymät ovat näin myönteisiä, näkyykö mitään kielteistä trendiä?

Oikeastaan näkyy, mutta ei kotimaassa, vaan viennissä. Hirsirakentamisen vienti on pudonnut kolmannekseen huippuvuodesta 2007.

11. Miksi hirsirakentamisen vienti ei vedä?

Suurin yksittäinen tekijä ovat vaikeudet Venäjän viennissä. Suurimman vientimaan talousromahdus 2008, ruplan heikko kurssi ja talouspakotteet ovat syöneet mahdollisuuksia. Valonpilkahduksia ovat Ruotsi, Norja ja jo Saksakin.

Attendo näytti Ruovedellä, että hirsi sopii hyvin myös vanhusten palvelukotiin. Tänä vuonna valmistuneen Hoivakoti Armaksen hirret toimitti Honkarakenne Oy. Kuva: Honkarakenne Oy

12. Mikä ratkaisee viennin jatkossa?

Laajemmin ongelma on siinä, että hirsirakentamista ei tunneta ja että se on marginaalinen rakennustapa. Toisaalta asialla on myönteinen kääntöpuoli. Monesti paikalliset määräykset, rakennusnormit ja rakennusjärjestelmät toimivat jopa protektionistisena kaupan esteenä. Hirrelle ei tällaisia esteitä ole, vaan suomalainen tapa rakentaa hirsitalo on hyväksytty käytäntönä monessa maassa.

13. Onko hiilineutraalisuus valtti myös viennissä?

Nyt, kun hyvin monessa maassa on herätty pienentämään hiilijalanjälkeä rakentamisessa, jaetaan markkinoita uudelleen. Tässä tilanteessa rakentamisen määräykset, normit ja rakentamisjärjestelmät menevät uusiksi. Se, jolla on voimavarat tehdä vientimarkkinoille puurakentamisen normeja ja järjestelmiä, saa valtavan edun.

14. Kenen pitäisi tehdä normityö?

Esimerkiksi Kanadassa valtio panostaa vuosittain miljoonia dollareita puurakentamisen standardeihin, järjestelmätyöhön ja koulutukseen Aasian kasvavilla markkinoilla. Juuri nyt olisi oikea aika panostaa myös Suomessa suomalaisen puurakentamisen normien ja järjestelmien vientiin. Hirsirakentamisessa Suomi on johtava maa laatu- ja järjestelmäkehityksessä, mutta tämän osaamisen vientiin yritysten voimavarat eivät yksin riitä. Mukaan tarvittaisiin valtiota ja yliopistoja.

15. Voisiko normiponnistus olla mahdollista Suomessa?

Järjestelmäviennin merkitystä ei ole Suomessa oikein vielä oivallettu. Käymme parhaillaan asiasta keskusteluja eri rahoittajien kanssa.

16. Ovatko keskustelut olleet lupaavia?

Uskon, että tähän saadaan ratkaisu jollakin aikavälillä. Ongelma on kuitenkin jo parhaillaan päällä, sillä esimerkiksi Kiina on pyytänyt Hirsitaloteollisuus ry:tä tekemään hirsistandardia Kiinaan yhteistyössä kiinalaisten kanssa. Pyyntö tuli vuodenvaihteessa kirjaimellisesti puun takaa.

17. Miten kiinalaisten pyyntöön on vastattu?

Emme ole toistaiseksi löytäneet rahoittajaa työn riittävään resursointiin. Työhön on kuitenkin tartuttu, koska suomalaiselle hirsirakentamiselle yhteensopivat järjestelmät olisivat suuri etu hirsiviennille Kiinaan.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 3/2020.