Petteri Taalaksen lanseeraama ”hiilinieluharha” jakaa mielipiteitä – ”Emme voi käyttäytyä niin kuin EU:n tavoitteet eivät koskisi meitä”
Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen pitää Taalaksen väitettä asiantuntemattomana ja vastuuttomana suomalaisten veronmaksajien näkökulmasta.Tilaajalle
Suomen metsät toimivat hiilinieluina, mutta asiantuntijoiden näkemykset eroavat siitä, mikä on metsien osalta riittävä hiilensidonnan taso. Kuva: Sari GustafssonMaailman ilmatieteen järjestön WMO:n suomalainen pääsihteeri, professori Petteri Taalas väitti viikolla, että suomalaisessa metsäkeskustelussa on vallalla ”hiilinieluharha”. Hiilinielujen merkitystä korostetaan, vaikka suurin ongelma on fossiilisten polttoaineiden käyttö, hän totesi Itä-Savon mukaan.
Ilmatieteenlaitoksen ilmastotutkimusohjelman toimialajohtaja, tutkimusprofessori Hannele Korhonen on päästöjen vähentämisestä samaa mieltä Taalaksen kanssa.
”Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen on tärkeintä, ja isoimmat paukut pitäisi laittaa sinne.”
Korhonen jakaa myös Taalaksen mielipiteen siitä, että metsäkato on suurin ongelma trooppisissa maissa, ei niinkään Suomessa. Suomenkin pitää kuitenkin pitää huolta nieluistaan, jotta hiilineutraalisuustavoite voidaan saavuttaa.
”Suomessa on tehty paljon hyvää, kun olemme leikanneet päästöjämme merkittävästi vuodesta 1990. Mutta emme ole silti vielä lähellä hiilineutraaliutta.”
Etenkin liikenteessä ja lämmityksessä on Korhosen mukaan paljon tekemistä päästöjen vähentämiseksi.
”Myös teollisuuden puolella päästöjä syntyy paljon. Onneksi terästeollisuus SSAB kärkirintamassa on kehittämässä päästötöntä terästä. Muun muassa henkilöautoliikenteen sähköistämisen myötä liikenteen päästöt pitäisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä.”
Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen pitää Taalaksen väitettä asiantuntemattomana ja vastuuttomana suomalaisten veronmaksajien näkökulmasta. Ollikainen muistuttaa, että Suomi on sitoutunut EU:n yhteisiin jäsenmaakohtaisiin nielutavoitteisiin, joten ne ovat sitovaa lainsäädäntöä.
Ollikainen kertaa, että päästöjä voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden päästöjä vähentämällä ja toisaalta voimistamalla maankäyttösektorin nettonielua eli sitomalla siellä hiiltä enemmän kuin maaperästä hiiltä hajoaa. Metsät kuuluvat maankäyttösektoriin.
Nielut täydentävät ilmastopolitiikkaa. Vaikka pääpainon tulee olla fossiilisten päästöjen vähentämisessä, nielut tarjoavat Ollikaisen mukaan kustannustehokkaan keinon kompensoida vaikeasti tai hyvin kalliisti vähennettäviä päästöjä.
”EU:n laskentasääntöjen mukaan jäsenmaiden maankäyttösektorin nielujen ja päästöjen täytyy olla tasapainossa vuonna 2025. Jos ollaan päästöpuolella, Suomen tulee hankkia nieluoikeuksia muualta tai vähentää päästöjä taakanjakosektorilla. Metsien heikentyneen kasvun vuoksi olimme vuonna 2021 ilmastopaneelin alustavan laskelman mukaan noin 20 miljoonaa tonnia päästöjen puolella.”
Jollei nettonielua lisätä, maankäyttösektorimme nettopäästöt voivat olla Ollikaisen mukaan EU:n velvoitekaudella 2021–2025 yhteensä jopa 100 miljoonaa tonnia. Nämä päästöt on kompensoitava joko vähentämällä omia päästöjä vastaava määrä tai ostamalla nieluoikeuksia maista, joilla on ylijäämää.
Euroopan parlamentin mukaan hankittavien nieluoikeuksien hintana tultaneen käyttämään päästöoikeuksien hintaa, joka on tällä hetkellä 80 euron luokkaa.
”Kertolaskulla siitä tulee 8 miljardia euroa. Käytännössä se ei olisi varmaan ihan niin paljon vaan 6 miljardin luokkaa. Tämä on Suomelle suuri riski ja siihen pitäisi varautua aktiivisesti. Mutta kun tällä hetkellä messutaan julkisen sektorin budjettivajeesta, joka olisi vuonna 2026 noin 7 miljardia ja se pitäisi kattaa jollakin, niin millä katettaisiin vielä 6–8 miljardia lisää”, Ollikainen konkretisoi.
”Emme voi käyttäytyä niin kuin EU:n tavoitteet eivät koskisi meitä.”
Ollikaiselle päästöjen vähentäminen sopii hyvin.
”Päästökauppa toimii EU:n markkinoilla Suomenkin osalta hyvin omalla painollaan, ja samalla on syntynyt uutta liiketoimintaa. Mutta seuraavaksi pitäisi tiristää liikenteestä, maataloudesta, jätehuollosta ja omakotitalojen lämmityksestä. Vuoden 2030 vähennystavoitteen saavuttaminen ottaa koville, vaikka varaa sielläkin on.”
Ollikaista harmittaa, etteivät Suomen metsät nettokasvustaan huolimatta kasva niin hyvin kuin toivoisi.
”Mitä metsissä on tapahtunut? Onko ne hakattu väärään asentoon”, hän kysyy. Ollikaisella ei ole muuta vastausta kuin Luken pohdinnat tuoreimman valtakunnallisen metsien inventoinnin äärellä.
”’Silloin tutkijat pitivät mahdollisena, että metsät hakataan nykyisin entistä nuorempina ja läpimitaltaan ohuempina, vaikka ne vielä jatkaisivat vahvaa kasvuaan. Pohjois-Suomessa on tehty voimakkaita harvennuksia, lumituhot on arveltu erääksi syyksi.”
Ollikainen vahvistaisi metsien hiilinielua tukemalla lannoitusta, rajoittamalla uudistusojitusta suometsien uudistamisessa ja sekä edistämällä metsänistutusta hylätyille ohutturpeisille pelloille ja energiaturpeenottoalueille.
Itä-Savon juttuun maksulliseen juttuun pääset tästä.
Lue myös
Petteri Taalas Itä-Savossa: "Suomessa on vallalla hiilinieluharha"
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
