Saksan metsät ovat murroksessa hyönteistuhojen jälkeen – lehtipuuston lisääminen ei ole kuitenkaan helppoa
Koneviesti vieraili saksalaisessa DLG Waldtagen -metsänäyttelyssä, joka järjestettiin Lichtenaussa Luoteis-Saksassa. Näyttelyssä oli esillä Saksan metsien puuntuotanto, joka on murrosvaiheessa laajojen hyönteistuhojen jälkeen.Tilaajalle
Näyttelyalueen lähistön tuhokuusikoita on edelleen korjaamatta. Uusia iskukohtia ei jäljelle jääneissä kuusikoissa näkynyt, mutta eipä kyllä liiemmin järeitä kuusikoitakaan ollut nähtävissä. Kuva: Tommi Hakala2000-luvun alkupuolella Saksan metsiä koettelivat myrskyt, joiden jäljet alkavat olla metsittyneet eri tavoin. Myrskytuhojen kantoja ja silppuuntuneita runkoja sisältävissä metsissä kasvaa nyt nuorta kuusta ja pyökkiä.
Saksan metsätalous on jälleen uusissa haasteissa. Euroopan kesät ovat entistä kuumempia, mikä on lisännyt hyönteistuhojen määrää havumetsissä. Tämä on käynnistänyt uuden pakkouudistamisen aallon Saksan metsissä. Esimerkiksi muutaman kilometrin päässä näyttelyalueesta hyönteistuhot näkyvät suurina kuolleiden puiden ”luurankometsinä”. Osa kyseisistä metsistä oli vielä uudistamatta ja vahvasti vesakoitunutta, osassa oli puolestaan uudelleenistutettu kuusta.
Saksan metsissä on paljon riistaeläimiä, joten metsiköiden taimivaiheissa eläintuhoja on pakko torjua hyvinkin kalliilla menetelmillä. Lehtipuutaimet on suojattava korkealle, jotta eläinvauriot estetään taimivaiheessa. Näyttelyssä esiteltiin erilaisia maastoon hajoavia taimisuojia, mutta esimerkiksi puurimaristikoista toteutetut versiot maksavat noin kolme euroa kappale. Taimien hinnan päälle tämä tarkoittaa 2 000 taimen istutustiheydellä noin 6 000 euron hehtaarikustannusta.
Saksan kuusikkoja haastaa myös se, että puunkorjuussa juontokulttuuri on edelleen käytössä.
Saksassa on jo pitkään puhuttu kuusikoiden muuttamisesta lehtipuumetsiksi, missä piilee virheen mahdollisuus. Näyttelyssä havainnollistettiin, miten alueen kumpuilevat metsät olisi mieluummin syytä uudistaa monimuotoisesti, sillä osa alueista on yhä havupuille sopivinta. Riskinä on, että lehtipuita istutetaan liian karuille ja kuivuville alueille. Myös Suomessa on ollut vastaavanlaisia tilanteita, jolloin kuusta on istutettu männylle sopiville, karummille maille hirvituhojen pelossa.
Saksan kuusikkoja haastaa myös se, että puunkorjuussa juontokulttuuri on edelleen käytössä. Tämä aiheuttaa metsässä juuristovaurioita roudattomassa ja lumettomassa ympäristössä. Tämä myös ylläpitää erilaisin kuusen lahottajasieniä. Lahosta kärsivät kuuset alkavat kitua ja kaarnakuoriaiset iskevät runkoihin. Tämä ilmiö oli selvästi havaittavissa erään metsätien varren puupinossa. Jotta lahottajasienet voivat kuoleentua maaperästä, tarvitaan lehtipuumetsien lisäystä.
Samaan aikaan halutaan ympäristösyistä tehdä puunkorjuuta esimerkiksi 40 metrin uraväleillä ilman, että välialueella käy koneita. Ratkaisuksi esitetään esimerkiksi hevosjuontoa välialueilta tai pieniä juontokoneita. Nämä menetelmät toimivat lehtimetsien poimintahakkuissa, mutta samalla molemmilla menetelmillä luodaan kuitenkin lisää juuristovaurioriskejä, kun järeitä tukkeja juonnetaan ajourien varsille.
Lue Koneviestin nettisivuilta, miten autonomisia metsäkoneita halutaan hyödyntää Saksan metsissä, sekä miten Suomen ja Saksan metsät eroavat toisistaan!
Sinua saattaa kiinnostaa myös nämä Saksan metsätaloutta käsittelevät artikkelit
Saksassa on monipuolinen metsäkonevalikoima
Traktoripohjaisella metsätyökonekalustolla on pitkät perinteet myös Saksassa
Saksan metsissä polttomoottorilaitteilla edelleen vahva osa – klapeja poltetaan paljon
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
