Valtaosa Suomen metsämarjoista voisi olla luomua, mutta sertifikaatti puuttuu – "Tällä hetkellä suurin ongelma on, että luomukeruualueet ovat kartalla pirstaleisia"
Luomusertifikaatti ei estä esimerkiksi talousmetsän hakkuita.
"Yleinen harhaluulo on se, että kaikki metsästä kerättävä olisi automaattisesti luomua, mutta ei se niin mene. Metsän pitää olla luomusertifioitu", huomauttaa projektipäällikkö Anne Annala Suomen Mesäkeskuksesta. Kuva: Kari SalonenSuomen metsistä jopa 90 prosenttia olisi mahdollista sertifioida luomukeruualueiksi, sanoo Arktisten Aromien toiminnanjohtaja Birgitta Partanen.
"Tällä hetkellä suurin ongelma on, että luomukeruualueet ovat kartalla pirstaleisia, mikä tietenkin hankaloittaa suurien erien keräämistä", Partanen kertoo.
Vielä vuonna 2018 noin 40 prosenttia Suomen metsistä, kaikkiaan 11,6 miljoonaa hehtaaria, kuului luomukeruualueeseen. Määrä vastasi noin kolmannesta maailman kaikesta luomukeruualasta.
Luomukeruuala kuitenkin väheni viime vuonna 4,6 miljoonaan hehtaariin, eli alle puoleen entisestä.
Syynä eivät ole metsänhoidossa tapahtuneet muutokset, vaan taustalla on Ruokaviraston vuonna 2018 luomukeruualueille antama, tarkennettu käytännön ohjeistus. Se perustuu EU:n keruualueiden luomusertifiointia ohjaavaan asetukseen.
Aiemmin metsänomistajia sitoutettiin luomusertifiointiin metsänhoitoyhdistysten kautta. Nykyään yksityisen metsänomistajan tulee ilmoittaa metsänsä oma-aloitteisesti luomukeruualueeksi ja sitoutua noudattamaan ehtoja.
Luomukelpoisuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, kuten kemiallisesta lannoituksesta, täytyy tehdä aina erillinen ilmoitus.
Lue lisää: Metsien luomukeruualan pirstaloituminen uhka marja-alalle: "Onhan tämä hitonmoinen isku" (MT Plus)
Luomusertifikaatti ei estä esimerkiksi talousmetsän hakkuita, mutta lannoitus, kasvinsuojeluaineiden käyttö ja kantojen käsittely urealla estävät luomukeruun määräajaksi.
Partasen mukaan nykyiset luomukeruualueet ovat valtaosin Metsähallituksen mailla. Yksityisten ja metsäyhtiöiden metsiä kaivataan kuitenkin lisää sertifioinnin piiriin.
"Luomusertifikaatti ei tietenkään vaikuta esimerkiksi marjan makuun, vaan luomu on tapa erottua ja saada parempaa hintaa", Partanen kuvailee.
Metsäkeskuksen Luomua metsäluonnosta -hankkeen projektipäällikkö Anne Annala huomauttaa, että suomalaisten luonnontuotealan yritysten lisäksi luomumarjalle olisi kysyntää erityisesti ulkomailla.
"Yleinen harhaluulo on se, että kaikki metsästä kerättävä olisi automaattisesti luomua, mutta ei se niin mene. Metsän pitää olla luomusertifioitu."
Kaksivuotinen Luomua metsäluonnosta -hanke alkoi kuluvan vuoden kesällä, ja sen tarkoituksena on viestinnän avulla kasvattaa luomukeruualueen pinta-alaa.
Hankkeen taustalla on Metsäkeskuksen ja Arktisten Aromien lisäksi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Metsänomistajien tavoittelun on tarkoitus alkaa ensi keväänä.
Luomukeruualueeseen liittymiseen on kaksi tapaa, perusmalli ja selvittäjämalli.
Perusmallissa metsänomistaja liittää omistamansa metsät luomuvalvontaan. Selvittäjämallissa metsänomistaja hyväksyy metsänsä liitettäväksi luomuvalvontaan. Tällöin selvittäjä, kuten 4H-liiton omistama Youngfour oy, liittää metsän luomuvalvontaan.
"Metsänhoitoyhdistyksiltä metsänomistajat saavat esimerkiksi tiedot tilalla käytetyistä lannoitteista", Annala kertoo.
Korjattu 19.11.2020 klo 9.07: Korjattu kuvatekstiin Metsähallituksen tilalle Metsäkeskus.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
