Suomi tavoittelee biotalouden arvonlisän kaksinkertaistamista

Suomen uusi biotalousstrategia tähtää biotalouden arvonlisän kaksinkertaistamiseen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Samalla Suomi haluaa olla ilmastoneutraali vuonna 2035.

Biotalous on Suomelle poikkeuksellisen merkittävä toimiala. Vuonna 2019 sen luoma arvonlisä oli 26 miljardia euroa, eli 13 prosenttia kansantaloudessa syntyneestä arvonlisästä.

Tänään julkistettu strategia tukee vahvasti Suomen ja EU-alueen vihreää siirtymää. Siinä kiinnitetään huomiota myös biotalouden hyötyjen ja haittojen oikeudenmukaiseen jakaantumiseen yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi.

Metsäteollisuus ry kiittelee kansallisen biotalousstrategian päivitystä, joka nostaa tavoitteeksi biotaloudessa tuotettavan arvonlisän kasvattamisen. Tähän tavoitteeseen kiteytyy halu luoda arvokkaita, biopohjaisia ratkaisuja aikamme haasteisiin.

Metsäteollisuuden mukaan elinkeinoelämän tarpeellisuus biotalouden toteuttajana on jäänyt kansallisissa ja eurooppalaisissa strategioissa turhan vähälle huomiolle. Ilman biopohjaisia energia-, raaka-aine- ja tuoteratkaisuja sekä niiden markkinoille vientiä, ei strategioilla ole kuitenkaan vaikuttavuutta.

Uusi biotalousstrategia nostaa ne huomion keskipisteeksi. Ratkaisuhakuisuus on metsäteollisuuden kaipaama tulokulma biotalouspolitiikkaan.

Metsäteollisuus tähtää arvonlisän kasvattamiseen. Se tuo jo tällä hetkellä noin kolmanneksen suomalaisen biotalouden arvonlisästä.

Toimiala tavoittelee noin 30 prosentin arvonlisän nousua puukuutiota kohden vuoteen 2035 mennessä. Tavoitte pohjaa kehittyvään metsänhoitoon, kasvavaan tuotesalkkuun ja tuottavuutta ja ympäristöystävällisyyttä sekä energiatehokkuutta lisäävään tuotantoteknologiaan.

"Olemassa olevalla tuotannolla kilpaillaan nykyhetkessä ja luodaan tarvittavat voimavarat uusiutumiselle. Kaikkeen tarvitaan lopuksi vielä puuta kestävästi hoidetuista metsistä. Nämä asiat on hienosti huomioitu myös biotalousstrategian päivityksessä", sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Uusien biopohjaisten ratkaisujen synnyttämiseksi sekä niihin liittyvien osaamisen ja liiketoiminnan vahvistamiseksi toteutetaan biotalouden vihreän siirtymän tutkimus-, kehitys-, ja innovaatio-ohjelma.

Uusien tuotteiden markkinoille viennin vauhdittamiseksi pyritään edistämään biotuotteiden pilotointi- ja demonstraatiolaitosten sijoittumista Suomeen.

Lisäksi luodaan kannustimia tiiviimpään tutkimus- ja kehitysyhteistyöhön, sujuvoitetaan tuotantolaitosten luvitusprosesseja sekä edistetään julkisten rahoitusinstrumenttien käyttöä sekä vauhditetaan arvonlisän kasvua datalähtöisillä palveluilla.

Jaatisen mukaan nämä ovat metsäteollisuuden näkökulmasta tarpeellisia toimenpiteitä, jotka tukevat kansallisia vahvuuksiamme

Uudistettu biotalousstrategia julkaistaan myrskyisään aikaan. Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut viimeisen kuukauden aikana radikaalisti.

Muutoksilla tulee olemaan kauaskantoisia vaikutuksia turvallisuudesta energiaan ja huoltovarmuudesta teollisuuteen sekä kauppaan. Biotalouden potentiaali ratkaisujen tuottajana korostuu uudessa maailmantilanteessa.

Oli kyseessä sitten rakentaminen, tekstiilit, kemikaalit, polttoaineet, hygienia tai pakkaukset, siirtymällä Euroopassa kestävästi kasvatettuun, uusiutuvaan biomassaan voidaan pienentää riippuvuutta EU:n ulkopuolisista toimijoista, joiden varaan fossiilitalouden arvoketjut rakentuvat.

"Voimme kasvattaa uudistuvia raaka-aineita ja valmistaa niistä tarvitsemamme hyödykkeet eurooppalaisissa arvoketjuissa, joista tulee sen myötä iskunkestävämpiä ulkoisille shokeille. Edelläkävijänä suomalaisella biotaloudella on tässä mahdollisuus ottaa lipunkantajan rooli."

"Me voimme auttaa Eurooppaa. Juuri nyt suomalaisille vahvuuksille on tarvetta", Jaatinen painottaa.

Lue myös:

Biotalousstrategia