Suden DNA-keräys käynnistyy jälleen

Suden kakkaa kerätään jälleen Luonnonvarakeskuksen toimesta helmikuun loppuun. Tämä ajankohta on valittu keräykselle siksi, että olosuhteet suden jätösten keräämiselle DNA-näytteiksi ovat otollisimmat talvella pakkassäällä. Lumijäljet helpottavat susien liikkeiden seuraamista, ja pakkassäässä DNA säilyy hyvin jätöksen pinnalla.

”DNA:n avulla tunnistetaan jätöksen jättänyt susi ja susireviirin rajat sekä saadaan tietää, elääkö reviirillä susipari vai -lauma”, kertoo DNA-näytekeräystä koordinoiva Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Mia Valtonen tiedotteessa.

Näytteitä keräävät vapaaehtoisten lisäksi Luken ja Suomen riistakeskuksen työntekijät. Kuka tahansa jätöksiä ja jälkiä tunnistava luonnossa liikkuja voi ryhtyä vapaaehtoiseksi DNA-näytekerääjäksi.

Metsästäjäliitto on luvannut maksaa myös tänä vuonna jäsenseuroilleen viime talven tapaan palkkion. Lisäksi jokaisesta suden DNA-näytteestä reviiriltä, joka ei ole vielä kanta-arviokartalla, liitto maksaa takautuvasti 50 euron lisäkorvauksen.

"Susihavainnot ja DNA-tulokset ovat välttämättömiä, jotta voimme muodostaa luotettavan kuvan Suomen susikannan tilanteesta. Vapaaehtoisten näytekerääjien panos on korvaamaton”, Valtonen sanoo.

DNA-tuloksia hyödynnetään suden kanta-arvion koostamisessa. Lisäksi DNA-näytteet ovat avainasemassa koirasusien tunnistamisessa.

Aiempien vuosien DNA-tulokset on koottu kartalle Luonnonvaratieto.luke.fi-palvelussa.