
1. Mitä tarkoittaa uudistava metsätalous, Metsä Groupin johtava luontoasiantuntija Timo Lehesvirta?
Se tarkoittaa puuntuotantoa, jossa metsäluonnon tila vahvistuu metsien siirtyessä seuraaville sukupolville. Puulajiston kannalta tavoite on se, että metsäteollisuuden käyttöön kasvatetaan täkäläisiä lajeja eli kuusta, mäntyä, raudus- ja hieskoivua sekä haapaa.
Kun puuta kasvatetaan teollisuuden raaka-aineeksi, se voidaan tehdä ilman, että maankäyttö muuttuu yhden puulajin viljelymetsäksi. Talousmetsissä esiintyy valtaosa luontaisesta metsälajistosta, ja tavoitteena on lisätä tämän luontaisen lajiston osuutta.
Samalla tunnistetaan metsän muut ekosysteemipalvelut ja tuotteet kuten hiilensidonta, keruutuotteet, virkistysarvot, metsien vaikutus vesistöihin ja ilmastoon sekä kansallisen huoltovarmuuden kannalta oleelliset ekosysteemipalvelut.
Talousjärjestelmämme kannalta uudistava metsätalous tarkoittaa sitä, että vaikka metsäala ja metsätalous kasvaisivat, kasvusta ei seuraa luontopääoman heikkenemistä. Talouskasvu ja luontopääoman heikkeneminen kytketään irti toisistaan.
2. Mitä uudistavalla metsänhoidolla tavoitellaan?
Keskeisiä tavoitteita on kolme.
Ensimmäinen tavoite on se, että metsätalouden ja metsien käytön seurauksena luonnon monimuotoisuuden tila vahvistuu ja että tämä vahvistuminen kyetään myös osoittamaan todeksi.
Toiseksi pyrimme monitavoitteiseen metsänhoitoon eli kehittämään metsän kaikkia ekosysteemipalveluita.
Kolmas tavoitteemme on tukea vastuullista kuluttamista. Yhdessä sidosryhmien kanssa kehitämme menetelmät, joilla voimme näyttää kuluttajalle kunkin puutuotteen koko tuotantoketjun mitalta, miten tuotteen ostopäätös tukee kestävää kehitystä. Kerromme kuluttajalle esimerkiksi metsän ekosysteemipalveluiden tilasta, kehityksestä ja tuotannosta, kuten virkistysarvoista tai keruutuotteiden määrästä.
Tavoitteemme on kyetä todentamaan, miten metsissä toimitaan, miten toimintaa rajoitetaan ja miten toiminta vaikuttaa. Tämä mitattu tieto kerrotaan sitten metsätuotteissa tai niiden pakkauksissa.
3. Miten uudistava metsätalous eroaa tavanomaisesta metsänhoidosta? Mitä metsissä tehdään toisin kuin ennen?
Emme ole keksineet pyörää uudelleen, eikä siihen välttämättä ole edes tarvetta, vaikka uusia luontoa vahvistavia metsänhoidon menetelmiä varmasti keksitään ja entisiä parannetaan.
Käytännön metsätöissä tavoitteenamme on saada parhaat luontoa vahvistavat käytännöt normaaliksi osaksi metsätalouden rutiineja ja tehdä niistä valtavirtaa.
Tällaisia menetelmiä ja tavoitteita ovat muun muassa metsien puulajisuhteiden monipuolistaminen, kaikenikäisen ja -kokoisen, monilajisen lahopuun lisääminen sekä metsien rakenteellisen vaihtelun monipuolistaminen.
Uudistava metsätalous tukee Suomen ohjelmia ilmastokestävyyden saavuttamiseksi. Metsäluonnon monimuotoisuuden paraneminen on vahvassa kytköksessä metsien ilmastokestävyyden kanssa. Jos emme nyt sopeuta metsänhoitoa ilmastotavoitteiden suhteen, meillä ei kohta ole enää metsänielujakaan.
Lisäksi teemme räätälöidyt toimintaohjelmat metsäluonnon tärkeimmille uhanalaiskeskittymille eli lehdoille, harjurinteille ja paloympäristöille.
4. Mikä on huhtikuun lopulla lanseerattu Metsä Group Plus?
Metsäpalvelutarjonta kehittyy koko ajan, ja se luo perustan tälle muutokselle. Uusin metsäpalvelutuotteemme on Metsä Group Plus, joka nostaa metsien säästöpuiden määrän kokonaan uudelle tasolle.
Tätä ei tehdä pelkästään metsänomistajan kustannuksella, vaan Metsä Group maksaa omistajajäsenilleen puukaupan yhteydessä Metsä Group Plus -puusta hehtaarikohtaisen, ylimääräisen bonuksen.
5. Kuinka nopeasti luontoa kohentavien toimien vaikutus näkyy metsissä?
Metsänhoidon muutokset vaikuttavat metsiin eri aikajänteillä. Esimerkiksi lahopuun syntymistä voi nopeuttaa tekemällä tekopökkelöitä, koska siinä puu katkaistaan ja se kuolee. Itse lahoaminen ottaa kuitenkin aikansa.
Eri lajit ja lajiryhmät reagoivat metsissä tapahtuviin muutoksiin omassa tahdissaan. Viime vuosisadalla tehty metsien käsittely vaikuttaa lajiston muutoksiin edelleen. Samoin nyt käytössä olevat ja lähivuosina kehitettävät toimenpiteet vaikuttavat lajistoon vasta myöhemmin.
Tavoitteita voidaan jakaa eri ajanjaksoihin, kuten lajiston tila vuosina 2030, 2050 ja 2100 ja sen jälkeen.
6. Keiden metsiin Metsä Group on tuomassa uudistavan metsänhoidon?
Uudistavan metsätalouden tavoitteet ja toimenpiteet kohdistuvat omistajajäsentemme eli Metsäliitto Osuuskunnan jäsenten metsiin. Metsäliiton jäsenet omistavat noin puolet Suomen yksityismetsistä.
Meille tämä on ennen kaikkea yhteistyöhanke. Jos saamme aikaan jotakin sellaista, minkä muutkin kokevat hyväksi, mikään ei estä ottamasta samoja menetelmiä käyttöön myös muissa metsissä ja metsäalalla.
7. Mitä muita tahoja hankkeessa on mukana?
Uudistavan metsätalouden periaatteet ovat lähtöisin Metsä Groupista. Muutos tehdään kuitenkin siten, että lukuisat sidosryhmät ovat siinä mukana. Koska muutos perustuu tieteeseen ja tutkimukseen, tutkimuslaitosten rooli on keskeinen. Metsä Group osallistuu myös metsäalan yhteisen, luonnon monimuotoisuutta koskevan tiekartan luomiseen.
Luonnon tilan seurantaan ja luotettavan tiedon saamiseen ja välittämiseen tarvitaan koko yhteiskunnan tukea.
Pyrkimyksenä tulisi olla kaikkia toimialoja yhdistävä tiedontuotannon tapa, joka auttaisi vertailemaan eri toimialojen luonto- ja ilmastovaikutuksia yhteisesti hyväksytyin mittarein.
8. Milloin ja miten Metsäliiton omistajajäsenet saavat kuulla uudistavasta metsätaloudesta?
Tiedotamme metsänomistajille tavoitteistamme ja palveluistamme useiden kanavien kautta. Kuluneen talven ja kevään aikana järjestimme metsänomistajille valtakunnallisen metsä- ja luontoiltojen kierroksen. Tapahtumat olivat erittäin suosittuja ja paikat täyttyivät nopeasti. Viestintäyhteydet metsänomistajiin avainryhmänä pidetään jatkossakin aktiivisina ja monipuolisina.
Metsä Groupin tulosinfossa 27. huhtikuuta yhtiön ensimmäisen vuosineljänneksen erinomaista tulosta esitellyt pääjohtaja Ilkka Hämälä kertoi, että uudistavassa metsätaloudessa on kyse Metsä Groupin ”koko arvoketjua” koskevasta muutoksesta.
Mielenkiintoinen tulkinta, koska Metsä Group -konserni ei omista aariakaan metsää. Koko muutos tapahtuu yksityisten metsänomistajien metsissä.
Hankkeen tärkeinä sidosryhminä Hämälä mainitsi tiedeyhteisön ja ympäristöjärjestöt ja vasta erikseen kysyttäessä muisti metsänomistajat.
Hämälä paljasti kinanneensa Metsä Forestin toimialajohtajan Juha Jumppasen kanssa siitä, pitääkö Metsä Group Plus -puusta maksaa metsänomistajille lisähintaa. Pääjohtaja oli ollut sitä mieltä, että korvaukseksi riittäisi se, että omistajajäsenten metsien ilmastokestävyys paranee. Jumppasen kanta voitti.
Sinänsä raikas uutuus on se, että metsäteollisuusyrityksen kuluttajatuotteiden menekkiä edistävän hankkeen tulovirroista muutama euro heruu myös raaka-aineen tuottajille. Jokainen uusi säästöpuu kun on poissa metsänomistajan puukauppatilistä.
Teksti: Mari Ikonen
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 5/2023.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
