Markku Pulkkinen päätti viime vuonna tehdä kokeilun ja istuttaa taimet vasta syksyllä. Kuva: Markku PulkkinenLoppiKokeilin metsän istutusta alkusyksyllä: ”Yksi selvä virhe tuli tehtyä”
Toimittaja kokeili metsänistutusta syksyllä. Ilman vastoinkäymisiä se ei onnistunut, mutta syysistutusten yleistyminen hyödyttäisi kaikkia.TilaajalleLue artikkelin tiivistelmä- Toimittaja kokeili syysistutusta neljän hehtaarin aukolla, koska hakkuutähteiden korjuu viivästytti kevätistutusta. Elokuun lopulla ja syyskuun alussa istutettiin 6 500 kuusen ja männyn tainta. Keväällä kuolleita taimia oli viitisen prosenttia ja noin 1–2 prosenttia kuusista kärsi pakkasvaurioista. Kosteahkolla turvemaalla noin viidennes kuusista nousi ylös, minkä kirjoittaja arvioi virheeksi.
Edellisenä syksynä kaadetun kuusikon hakkuutähteet lojuivat maassa kuivumassa vielä seuraavan vuoden keväällä, eikä hakkuun toteuttaja luvannut niille kovin nopeaa korjuuta. Oksien piti antaa kuivua levällään, jotta neulaset karisisivat niistä pois ja tähteet olisivat kuivahkoja jo kasaan ajettaessa.
Koska muokkaus ei ehtinyt toukokuulle, päätin istuttaa neljän hehtaarin aukon alkusyksyllä. Silloin pääsisi hyödyntämään syksyn ja seuraavan kevään kosteuden ja lämpösumman ja taimet pääsisivät kasvuun heti kasvukauden koittaessa.
Istutuksen siirtäminen seuraavaan kevääseen olisi tuonut hieman enemmän taisteltavaa rikkakasvien kanssa. Syysistutus kiinnosti kokeiluna muutenkin.
Olin varmistanut paikallisen metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijalta, että istutuspaikan maalaji, moreeni-hiekka-hietamaa, sopii syysistutukseen. Maalajin pitää olla riittävän karkeaa, jotta routa ja rouste eivät pullauta taimia talven aikana pois istutuskuopasta.
Sopivimpia maalajeja syysistutukseen ovat tuoreet, karkeat hieta-, hiekka- ja multamaat, jotka läpäisevät hyvin vettä. Syysistutus ei sovi turvemaille eikä hienojakoisille savi-, hiesu- ja hienon hiedan maille.
Karkeat ja kuivat mäntykankaat eivät myöskään sovi syysistutuksiin. Siksi mäntyä istutetaan melko harvoin syksyllä.
Taimilaatikot pitää avata heti kuljetuksen jälkeen. Valo on syystaimille tärkeämpää kuin kevättaimille. Kuva: Markku Pulkkinen
Istuttajien harmina voivat olla elo-syyskuun sateet, sillä elokuu on Suomen sateisin kuukausi. Taimille riittää hyvin alkukosteutta. Kuva: Markku PulkkinenVäljä aikataulu
Syysistutukseen siirtyminen väljensi kaikkien toimijoiden aikataulua. Hakkuutähteet kerättiin aukolta kesäkuun lopussa, ja alue muokattiin kaivinkoneella heinäkuussa.
Taimia olin kysynyt metsänhoitoyhdistykseltä jo talvella, ja niitä riitti syksylle jopa hieman paremmin kuin keväälle. Suunnitelmissa oli hämäläisen monokulttuurikuusikon muuttaminen kuusi-mäntymetsäksi, joten tilasin saman verran molempia puulajeja.
Talkooporukallakin tuntui olevan syksyllä paremmin aikaa osallistua viikonlopun kestävään 6 500 taimen luontoretkeilyyn kesän kiireiden jäätyä taakse.
Taimien saaminen venyi lopulta hieman, koska taimitarha teki syysistutustaimille lyhytpäiväkäsittelyn, joka lopettaa taimien kasvun ja parantaa niiden hallankestävyyttä.
Syysistutuksesta pääsee harvoin seuraavaan kesään ilman jonkinlaista täydennysistutusta. Kuva: Markku PulkkinenSyysistutukset
Sopiva istutusaika on elo–syyskuu; rauduskoivu istutetaan elokuussa, kuusi ja mänty viimeistään syyskuun loppuun, mieluiten syyskuun puoliväliin mennessä.
Varmista asiantuntijalta, sopiiko maalaji syysistutukseen. Vältä turvemaita ja hienojakoisia maita.
Huolehdi taimien valon ja veden saannista varastoitaessa.
Istuta riittävän syvään ja tiivistä maa huolella.
Tarkista istutuksen tulos keväällä ja tee tarvittavat paikkausistutukset saman tien.
Taimet valoon ja syvään
Taimet saapuivat elokuun viimeisellä viikolla, ja istutuspäiviksi muodostuivat elokuun viimeiset ja syyskuun ensimmäiset päivät. Istutusaika oli suositusten mukainen. Syysistutukset pitäisi tehdä puulajista riippuen elo–syyskuun aikana. Lokakuulle istutuksia ei kannata jättää.
Suositusten mukaan koivu kannattaa istuttaa elokuun ja kuusi ja mänty syyskuun loppuun mennessä. Syysistutettavien koivujen pitää olla pikkukoivuja, jotta ne eivät kaadu ja taivu talven aikana.
Istutustiheys on Metsänhoidon suositusten mukaan syksyllä sama kuin keväällä: kuusella 1 500–1 800 ja männyllä 2 000–2 400 tainta hehtaarille. Sen verran halusin pienentää riskiä, että istutin taimia noin kymmenesosan suosituksia enemmän.
Taimien varastoinnissa pitää olla huolellinen. Taimitarhan tekemän lyhytpäiväkäsittelyn jälkeenkin taimet tarvitsevat valoa valmistautuakseen talveen. Taimien elintoiminnot jatkuvat ja varsi ja juuret vahvistuvat edelleen.
Syysistutus ei sovi turvemaille, sillä routa nostaa helposti taimet pois istutuskuopastaan. Kuva: Markku Pulkkinen
Kevätahava voi vikuuttaa niin keväällä kuin syksyllä istutettuja taimia. Kuva: Markku PulkkinenSyysistutusurakan ainoa vastoinkäyminen oli kovan sateen osuminen istutusviikonloppuun. Kuraa riitti ja erään nuoren miehen Skoda piti kaivaa ylös metsätien jatkeelta.
Jo paria päivää pidempi aika pimeässä kuljetuslaatikossa häiritsee taimien kehitystä. Taimilaatikot pitääkin avata heti, kun ne saapuvat istutuspaikalle. Juuripaakkujen kosteudesta pitää huolehtia syksyllä yhtä lailla kuin keväällä.
Istutus oli koko projektin helpoin urakka, koska paikalla oli seitsemän istutuksiin tottunutta nuoremman ja vanhemman polven edustajaa. Työnjohtajan vastuulle jäi merkitä etukäteen kepein ja nauhoin alueet, joille kumpaakin puulajia istutetaan. Kuusta ja mäntyä ei istutettu pääsääntöisesti sekaisin, vaikka sellaisiakin aloja jonkin verran lopulta syntyi.
Syystaimet tulee istuttaa kevättaimiakin huolellisemmin syvälle mättääseen. Mitä syvemmällä paakut ovat, sitä paremmin ne pysyvät läpi talven ja seuraavan kevään istutuskuopassaan. Juuripaakun päällä saa olla maata jopa kuusi senttiä.
Syysistutusurakan ainoa vastoinkäyminen oli kovan sateen osuminen istutusviikonloppuun. Kuraa riitti iltaisin pestäväksi ja erään nuoren miehen Skoda piti kaivaa ylös metsätien jatkeelta, kun moottorivoimin piti tietysti päästä mahdollisimman lähelle työmaata.
Yksi selvä virhe tuli tehtyä: turvemaan istutus olisi kannattanut jättää seuraavaan kevääseen.
Kevään ihme
Istuttajat tekivät laadukasta jälkeä. Sitten vain jäätiin odottamaan runsaslumista ja vähäroutaista talvea.
Toive ei toteutunut: märkää riitti joulukuulle saakka ja sen jälkeen tulivat kovat pakkaset lähes lumettomaan maahan. Luntakin satoi lopulta mutta vain hyvin ohut kerros. Pakkaset pääsivät lähes esteettä puraisemaan taimia ja maaperää.
Hankalien talvisäiden jälkeen oli jännittävää saapastella keväällä katsomaan syksyn työn tuloksia.
Näkymä oli onneksi odotettua parempi. Maan pinnalle kellahtaneita ja sitä myötä kuolleita taimia oli melko vähän, viitisen prosenttia koko taimimäärästä. 1–2 prosenttia kuusista oli saanut pakkasista siipeensä, ja niissä oli selviä pakkasvaurioita.
Männyt eivät olleet nousseet istutuskuopasta ylös sen enempää kuin kuusetkaan. Tulipahan siten todistettua, että mänty sopii syysistutukseen yhtä lailla kuin kuusikin.
Yksi selvä virhe tuli tehtyä. Kymmenesosa istutusalueesta oli kosteahkoa turvemaata suon reunassa. Siellä kuusista oli noussut ylös noin viidennes. Alueen istutus olisi kannattanut suosiolla jättää seuraavaan kevääseen.
Kevättarkastuksen lopputuloksena tilasin noin 300 kuusta paikkaustaimiksi, mikä vastasi viittä prosenttia syksyn istutusmäärästä. Mäntyjä en tilannut paikkaustaimiksi lainkaan.
Alueen tarkastukseen ja täydennysistutukseen kului yksi työpäivä. Paikkaaminen on aina hieman hitaampaa kuin suora istutus.
Myönteistä oli, että taimet eivät kärsineet missään vaiheessa kuivuudesta. Ne olivat valmiina uuteen kasvuun heti, kun kevät lämpeni. Kasvuajassa tuli voitettua siksi ainakin puoli kasvukautta.
Taimien ja muokkaus- ja istutustyön hinnassa ei ole eri toimijoilla eroja kevät- ja syyskaudella. Syysistutusten yleistyminen olisi jopa koko alan etu. Kun työ ei kasautuisi vain keväälle, työvoiman kysyntä jakaantuisi tasaisemmin ja taimitarhat saisivat taimia suoraan kasvatuskentiltä metsiin ilman energiaa vievää pakastusta.
Uudistamisetkin nopeutuisivat, kun syystaimilla saataisiin kirittyä kasvuajasta pois muutama kuukausi. Sen ansiosta rikkakasviriski vähenisi jonkin verran.
Kevät paljasti ohuen lumipeitteen alta pääosin hyvin säilyneet syysistustaimet. Kuva: Markku Pulkkinen
Hakkuutähteiden keruu estää joskus kevätistutuksen. Silloin syysistutus voi olla parempi vaihtoehto kuin uudistamisen siirtäminen seuraavalle keväälle. Kuva: Markku Pulkkinen
Peura tai jokin muu eläin oli ohi kulkiessaan napsaissut muutamista männyistä latvan. Kuva: Markku PulkkinenJoko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
