Miten solmia onnistuneet puukaupat? Kokosimme vinkit metsänomistajalle

Viime keväänä, kun puun hinta oli huipussaan, jotkut metsänomistajat saattoivat intoutua tekemään puukaupan, vaikka eivät olleet sellaista suunnitelleet tälle vuodelle.

Puun ostajien soittoihin ja kaikenkirjaviin kylkiäis- ja etusetelitarjouksiin kannattaa suhtautua maltillisesti. Jokaisella metsänomistajalla tulisi olla vähintään kymmenen vuoden suunnitelma päätehakkuiden ja harvennusten toteuttamisesta. Hakkuita ei pidä teettää pelkästään puun hintahuipun perusteella. Suunnitelmallisilla myynneillä hintahuiput ja -laaksot jäävät ehkä kokematta, mutta keskimäärin puusta saa kilpailukykyisen hinnan.

Kesällä puun hinnat ovat olleet laskusuunnassa. Tämä ei tarkoita sitä, ettei puukauppoja kannattaisi tehdä, sillä hintataso säilynee edelleen hyvänä. Oman alueen hintakehitystä kannattaa seurata säännöllisesti vaikkapa Maaseudun Tulevaisuuden sivuil­ta tai Luonnonvara­keskuksen tilastoista.

Viime vuosina toistuvana trendinä on ollut se, että hinnat nousevat yleensä vuoden alusta juhannukseen asti. Ostajat pyrkivät täyttämään tulevan syksyn ja talven puuvarastonsa ennen kesälomakautta.

Metsäsuunnitelma kertoo selkeästi, milloin eri metsänhoitotoimia on tarpeen tehdä. Suunnitelmaan on merkitty myös hakkuusuositukset.

Jos ei halua teettää metsäsuunnitelmaa, oman metsän hoitotarpeita voi arvioida myös Metsään.fi-palvelun avulla, metsänhoitoyhdistysten OmaMetsästä tai metsäteollisuus­yritysten verkkopalveluista. Myös metsäkävelyllä asiantuntijan kanssa selviää hakkuiden suositeltava ajankohta.

Suunnitelmaa kannattaa noudattaa. Silloin seuraavan hakkuun pystyy toteuttamaan metsänhoidollisesti oikeaan aikaan ja metsä pysyy kauttaaltaan hyvässä kasvussa.

Aiemmin tekemistään metsänhoitotöistä saa parhaan tuntipalkan, kun kilpailuttaa tulevan hakkuun. Tarjoukset kannattaa pyytää muutamalta alueella toimivalta ostajalta. Jos haluaa helpottaa työtään, kilpailutuksen voi toteuttaa myös netin Kuutio-puukauppapaikalla.

Jos oma taito ei riitä ostajien kilpailuttamiseen, kilpailutuksen voi ulkoistaa metsänhoitoyhdistykselle tai metsäpalveluyritykselle. Metsänhoito­yhdistys kokoaa saadut tarjoukset, ja sen jälkeen metsänomistaja voi valita puukauppakumppaninsa. Jos antaa valtakirjan metsänhoitoyhdistykselle, yhdistys hoitaa kaupan toteuttamisen alusta loppuun.

Vaikka sinulla olisi vakiintunut ja luotettavaksi kokemasi puukauppakumppani, kannattaa silti välillä pyytää kilpaileva tarjous. Näin varmistaa, että vakikumppani pysyy tarjouksissaan markkinahinnoissa.

Ostotarjouksien vertaaminen vaatii kokemusta ja ymmärrystä puutavaralajeista. Pelkän tarjouksen loppusumman perusteella ei voi tehdä päätöksiä, sillä kokonaissummat eivät ole koskaan vertailu­kelpoisia.

Eri ostajat haluavat erilaista puutavaraa ja antavat hintatarjoukset puutavaralajeittain. Kaikki ostajat eivät esimerkiksi anna pikkutukille erillistä hintaa. Myös tukkien minimiläpimittavaatimukset voivat olla eri ostajilla erilaiset.

Tarjouksessa saattaa olla palveluita, jotka tulevat myyjän maksettaviksi. Esimerkiksi juurikäävän torjunta kuuluu joillakin ostajilla puun hintaan, kun taas toiset laskuttavat kulun metsänomistajalta. Jos oma taito ei riitä tarjousten vertailuun, vertailun voi teettää metsän­hoitoyhdistyksellä.

Kun kauppakumppani on valittu, allekirjoitetaan kauppasopimus. Tämä tapahtuu usein sähköisesti.

Sovi tässä yhteydessä myös päätehakkuun jälkeiset uudistustoimet, jos haluat ostajan toteuttavan ne. Uudistamispalveluun kuuluvat maanmuokkaus, taimet tai siemenet sekä istutustyö, joskus myös taimikon varhaishoito.

Ennen hakkuukoneen saapumista ostaja käy yleensä rajaamassa hakattavan alueen eli leimikon paikan päällä. Metsänomistajan kannattaa mennä ostajan mukaan, sillä silloin hän voi esittää erityistoiveensa esimerkiksi joidenkin puiden tai puuryhmien säilyttämisestä.

Useimmissa puukauppa­sopimuksissa ostajalla on kaksi vuotta aikaa toteuttaa sopimuksen mukainen hakkuu. Usein puunkorjuu tapahtuu varsin nopeasti.

Koneyrittäjä ilmoittaa yleensä päivää tai paria aikaisemmin, milloin harvesteri ilmestyy metsään. Metsänomistajan kannattaisi käydä tervehtimässä kuljettajaa. Tässä yhteydessä voi varmistaa, että omat toiveet ovat menneet ostajan kautta kuljettajan tietoon.

Etenkin harvennushakkuissa olisi tärkeää varmistaa puunkorjuun metsänomistajaa tyydyttävä laatu jo ensimmäisen hehtaarin aikana eikä vasta korjuun päätyttyä.

Kun hakkuu on tehty ja puut ajettu pinoon, kannattaa käydä tarkastamassa hakkuujälki niin metsässä kuin puupinoilla. Puutavaralajien katkonnan pitää olla sopimuksen mukaista. Harvennusten osalta on tarkastettava, onko kasvamaan jääneiden puiden tiheys suositusten mukainen, ovatko ajourat alle neljä metriä leveät, onko pystyyn jääneissä puissa runkovaurioita tai maastoon jäänyt syviä urapainumia.

Jos hakkuujäljessä on huomautettavaa, reklamaatio pitää tehdä saman tien kirjallisesti tai sähköpostilla. Äkäinen puhelu ei riitä, sillä myyjälle pitää jäädä todiste reklamaatiosta.

Ostajat lähettävät myyjälle hakkuukoneen mittaustositteet heti hakkuun jälkeen. Niihin kannattaa perehtyä, vaikka lukujen ymmärtäminen vaatii hieman aivotyötä. Ostajaa voi pyytää selventämään, mitä tositteen luvut tarkoittavat.

Noin kuukauden päästä hakkuusta ostaja lähettää virallisen mittaustodistuksen ja lopullisen laskelman tilitettävästä kauppasummasta. Nämäkin pitää tarkastaa ja verrata niitä ostotarjoukseen.

Yleensä 10–20 prosentin suuruinen ennakkomaksu kaupasta on maksettu heti sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Puukauppatilityksestä pidätetään 19 prosentin ennakkovero. Tilitetyssä summassa on mukana ostajan maksama 24 prosentin arvonlisävero, jonka metsänomistaja tilittää valtiolle seuraavan vuoden helmikuussa.

Metsänomistajalle on annettu monia verohuojennuksia. Ne kannattaa hyödyntää metsäveroilmoitusta tehdessään. Merkittävimmät verohelpotukset ovat metsävähennys ja menovaraus.

Varaa puukauppatilistä arvon­lisäveron ja pääoma­veron maksamisen lisäksi rahat seuraavan vuoden uudistustoimiin. Päätehakkuun jälkeiseen uudistamiseen kannattaa varata noin 15 prosenttia puukauppatilistä.

Lisätietoja:

Asiantuntijana jutussa toimi Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson johtaja Panu Pettinen

Kuutio, kuutio.fi

Metsänhoitoyhdistysten markkinakatsaukset, mtk.fi/mhy-puukauppatilasto

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 7/2023.