Hakkuut verolle, ”haitalliset” maatalous- ja metsätuet leikkuriin – tällaisia toimia ympäristöministeriön virkamiehet ehdottavat tulevalle hallitukselle
Sekä maa- ja metsätalousministeriö että ympäristöministeriö tarjoavat neuvottelijoille vaihtoehtona maankäytön muutosmaksua.Tilaajalle
Ympäristöministeriö ehdottaa neuvottelijoille keinoksi myös hakkuuveroa. Kuva: Tommi HakalaSuomen on hyvin hankala saavuttaa taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitteita ilman jakeluvelvoitetta, kerrotaan ympäristöministeriön hallitusneuvotteluihin toimittamissa asiakirjoissa.
MT pyysi ympäristöministeriötä ja maa- ja metsätalousministeriötä ilmoittamaan, millaisia tietoja hallitusneuvottelijat ovat virkamiehiltä pyytäneet.
Jakeluvelvoite määrittää, kuinka suuren osuuden polttoainetta myyvien yritysten myynnistä tulee olla uusiutuvaa. Käytännössä velvoite täytetään sekoittamalla uusiutuvaa polttoainetta tavallisen fossiilisen polttoaineen sekaan.
Velvoitteen tasoa laskettiin vuonna 2022 Ukrainan sodasta johtuneen polttoaineen hinnannousun kompensoimiseksi. Alempaa tasoa jatkettiin vuodelle 2023, mutta ensi vuonna on ollut tarkoitus palata kireämpään jakeluvelvoitteeseen.
Etenkin perussuomalaiset ovat toivoneet, että alempaa jakeluvelvoitetta voitaisiin yhä jatkaa. Polttoaineen hinnan alentaminen oli yksi puolueen vaaliteemoista.
Ympäristöministeriön arvioiden mukaan jakeluvelvoitteen laskua voitaisiin kompensoida polttoaineiden indeksikorotuksilla tai liikenteen sähköistymisen vauhdittamisella.
Näiden keinojen heikkoutena on kuitenkin jakeluvelvoitteeseen verrattuna päästövähennysten epävarmuus. Liikenteen sähköistämisen vauhdittamista pidetään myös kalliina vaihtoehtona.
Ministeriön mukaan ympäristörasitusta lisääviä tukia ovat muun muassa maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki.
Muina taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitteiden saavuttamiskeinoina ympäristöministeriö kehottaa hallitusta maankäytön lulucf-velvoitteen saavuttamiseen esimerkiksi hakkuuverolla tai maankäytön muutosmaksulla.
Maa- ja metsätalousministeriö arvioi omissa materiaaleissaan, että velvoitteen saavuttaminen on hyvin vaikeaa. Myös he esittävät maankäytön muutosmaksua yhdeksi mahdolliseksi jatkotoimeksi velvoitteiden saavuttamiseksi.
Lisäksi ympäristöministeriön papereissa suositellaan muun muassa ympäristölle haitallisten tukien leikkaamista.
Näitä on ympäristöministeriön mukaan 3,2 miljardia euroa. Ministeriön mukaan ympäristörasitusta lisääviä tukia ovat muun muassa maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki, puun tuotannon nykyinen kemeratuki ja sille jatkoksi suunniteltu Metka-tukijärjestelmä, nykyinen työmatkavähennys ja alueellinen kuljetustuki.
Lisäksi ympäristöministeriön suosituksista löytyvät esimerkiksi Suomen pinta-alasta 30 prosentin suojeleminen, maankäytön muutosmaksun käyttöönotto hiilinielujen pelastamiseksi ja ilmastokestävän ruokajärjestelmän käynnistys.
Tässä ohjelmassa linjattaisiin myös maataloustukien uudistamisesta ja planetaariseen ruokavalion kehittämisestä.
Maa- ja metsätalousministeriön hallitusohjelmaehdotuksissa taas esitetään vähintään nykyisen tukitason säilyttämistä myös seuraavalla, vuonna 2028 alkavalla rahoituskaudella.
Ilmastotoimina ministeriö esittää esimerkiksi joutoalueiden metsitysjärjestelmän jatkoa ja laajentamista myös heikkotuottoisten peltojen metsittymistä tukevaksi järjestelmäksi.
Tämä vähentäisi lyhyellä aikavälillä maaperän päästöjä, ja pidemmällä aikavälillä kasvattaisi puustoon sitoutunutta hiilivarastoa.
Metsän kasvua ja hiilensidontaa voitaisiin maa- ja metsätalousministeriön mukaan lisätä myös lannoittamalla metsiä.
Ministeriö esittää myös Välitä Viljelijästä -toiminnan vakinaistamisen kirjaamista hallitusohjelmaan.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
