Kamppailulajeja harrastanut Heikki Soveri asettaa mielellään selkeitä tavoitteita myös metsänhoidolleen. Kuva: Maria Miklas
Heikki Soverin perheen metsäyhtymällä on selkeä tavoite: ”Haluamme tuottaa mahdollisimman paljon tukkia”
Metsäasiantuntija ja metsätalousyrittäjä Heikki Soverin metsäkipinä syttyi jo nuorena hikisessä raivausurakassa. Nyt Soverin perheellä on metsiä kuuden maakunnan alueella.Tilaajalle
Kaikki Soverin metsäyhtymän osakkaat tekevät mielellään raivaussahatöitä. Jokaiselle on lisäksi sovittu tietyt erityisvastuut oman osaamisalueen mukaan. Kuva: Maria MiklasFrisbeegolfin kiekko suhahtaa liikkeelle kauniin koivikon laidalla. Samaisessa koivikossa Lammin kirkonkylän kupeessa kiemurtelee valaistu ulkoilupolku. Heikki Soverin ulkoilmakuntosali sijaitsee kuitenkin polkujen ulkopuolella.
”Tein tällä kuuden hehtaarin alueella 20 vuotta sitten taimikonhoidon. Sen jälkeen koivikossa on tehty jo kaksi harvennusta. Tulosta on nyt ilo katsella. Tämä kuvio on yksi syy siihen, miksi minusta tuli metsäammattilainen”, Soveri kertoo.
Hämeenlinnan Lammilla nuoruutensa viettänyt Heikki päätti lukioikäisenä suuntautua metsäalalle. Lammin Evolla sijaitseva Hämeen ammattikorkeakoulun metsäoppilaitos ja isän kannustus veivät ajatuksia tähän suuntaan.
Uravalintaansa Soveri on tyytyväinen. Mieluisat palkkatyöt Versowoodin metsäasiantuntijana eivät kuitenkaan riittäneet täyttämään Soverin metsäintoa, vaan hän halusi myös omaa metsää.
Hyvinä kumppaneina metsäpalstojen hankkimisessa ovat olleet Heikin isä Timo Soveri ja Heikin kaksi veljeä, Hannu ja Tuomas Soveri.
”Pääosan palstoista olemme ostaneet yhtymälle, jossa me kaikki neljä olemme osakkaina. Lisäksi minulla on toinen metsäyhtymä Tuomaksen kanssa ja myös oma metsäpalsta”, Heikki Soveri kertoo.
Metsien aktiivisen ostamisen metsäyhtymä aloitti vuonna 2018, ja kauppoja solmittiin parin vuoden aikana tiiviiseen tahtiin. Tarkkoja hehtaarimääriä Soveri ei halua kertoa, mutta palstoja on Etelä-Suomessa jo viiden maakunnan alueella. Lisäksi yksi metsäkeskittymä on Pohjois-Karjalan Tohmajärvellä, josta Heikin äiti Helena Soveri on kotoisin.
Heikki Soveri
Ikä: 39
Kotikunta: Hollola
Ammatti: metsäasiantuntija Versowoodilla
Koulutus: metsätalousinsinööri (AMK)
Metsät: omistaa metsää kahdessa metsäyhtymässä kuuden maakunnan alueella, lisäksi yksi metsäpalsta omassa omistuksessa
Perhe: vaimo ja 5- ja 7-vuotiaat pojat
Harrastukset: metsästys, kalastus ja kamppailulajit
Tarkat pelisäännöt
Yhtymässä metsänomistusmuotona Heikki Soveri näkee selviä vahvuuksia.
”Taloudellinen vastuu jakautuu useammalle henkilölle, mikä helpottaa tilakauppojen tekemistä. Meillä jokaisella on vahvuutemme, ja yhtymä auttaa keskittymään omiin osaamisalueisiin. Minä huolehdin yhtymän hallinnoinnista ja puukauppojen tekemisestä. Tuomas vastaa talousasioista ja kirjanpidosta ja Hannu koneista, laitteista ja hankinnoista. Yhtymä ei toimisi, jos kaikki jäisi yhden ihmisen vastuulle.”
Heikki Soveri painottaa, että metsäyhtymän osakkailla pitää olla riittävän samanlaiset tavoitteet metsän omistamisessa. Neljän omistajan kesken on joskus hieman näkemyserojakin, mutta yhteinen strategia, säännölliset kokoontumiset ja yhtymäsopimus luovat vahvan pohjan yhteistyölle. WhatsApp-kanavalla vaihdetaan arkiset kuulumiset.
”Sovimme joka vuosi etukäteen, mikä on kunkin osakkaan työpanos. Jos joku ei syystä tai toisesta ehdi tehdä omaa osuuttaan, hän voi ostaa työpanoksen toiselta osakkaalta tai vaikka metsurityönä yhtymän ulkopuolelta. Kun asiat on sovittu, jokainen voi tehdä hyvillä mielin töitä yhtymän eteen.”
Osakkaat tekevät itse kaikki taimikoihin liittyvät työt kuten istutukset, heinäämiset, varhaisperkaukset ja taimikonhoidon.
Hakkuita ei tehdä itse, vaan ne teetetään puun ostajilla. Puukauppoja tehdään nykyään jo joka vuosi.
Yhtymäsopimusta Soveri pitää tärkeänä asiakirjana. Kun sopimus on hyvin laadittu, sen perusteella pystyy ratkaisemaan monet asiat.
Tavoitteena korkea tukkiprosentti
Sovereiden metsäyhtymillä on hyvin tiivistetty ja ymmärrettävä visio.
”Haluamme tuottaa mahdollisimman paljon tukkia. Kaikki metsänhoitotoimet uudistamisesta lähtien tähtäävät siihen, että jokaiselta kuviolta saadaan mahdollisimman paljon tukkilaatuista puuta. Metsätalouden kannattavuuteen vaikuttaa erittäin paljon se, onko tukkiosuus 70 vai 90 prosenttia.”
Tukin tuottamiseen kannustaa myös se, että yhtymällä on vakiintuneena puukauppakumppanina Heikin työnantaja, sahaamiseen keskittynyt Versowood. Energiapuuta myydään eri ostajille.
Soveri kertoo, että talouspainotteisuudesta huolimatta heidän metsissään pidetään huolta myös monimuotoisuudesta.
”Olemme innokkaita metsästäjiä, ja riista otetaan huomioon kaikissa toimissa. Jätämme paljon riistatiheikköjä. Jätämme myös pitkiä kantoja lahopuiksi. Metsälain määräysten lisäksi noudatamme PEFC-sertifikaatin vaatimuksia. Varsinaisia suojelusopimuksia meillä ei ole.”
Silmä lepää maisemassa
Heikki Soveri haluaa näyttää oman suosikkipaikkansa yhtymän metsissä. Ajelemme Lammin kirkonkylältä kymmenen kilometriä länteen. Sieltä löytyy 55-vuotiasta, hyvin hoidettua männikköä.
”Tämän 30 hehtaarin palstan hankimme vuonna 2019. Täällä on erilaisia kuvioita, jotka kaikki ovat erinomaisessa kasvukunnossa. Parhaillaan meillä on alkamassa viiden hehtaarin taimikonhoitourakka, johon saamme Kemera-tukea.”
Metsätie on Soverin mukaan hyvä sijoitus, ”vaikka se rakentamisvaiheessa vähän kirpaiseekin”.
”Tänne rakennutimme puoli kilometriä uutta metsäautotietä, jotta saamme myös takana olevat kuviot hoidettua.”
Harjulle osakkaat rakensivat lammilaisen hirsirakentajamestarin johdolla pienen laavun.
”Sieltä kun katselee metsää, niin kyllä silmä lepää”, Soveri myhäilee ja on sitä mieltä, ettei hämäläistä, monimuotoista metsää voi millään muotoa haukkua puupelloksi.
Harjulta on kaunis näkymä harvennetun männikön läpi viereiseen, raivausta odottavaan taimikkoon. Laavun viereen johtaa maastoautolla ajettava tie, joten siellä kelpaa pitää taukoja metsätöiden ja metsästysreissujen aikana.
”Laavulla on mukava pitää taukoa raivaushommien välissä”, Heikki Soveri sanoo. Samalla voi ihailla upeaa, hyvin hoidettua mäntymetsää. Kuva: Maria MiklasTila-arviot omissa taulukoissa
Kaikki yhtymän hankkimat metsätilat ovat olleet julkisessa myynnissä, ja niistä on jätetty tarjoukset normaaliin tapaan. Myyntikohteista ovat olleet tarjolla valmiit tila-arviot, mutta Heikki Soveri käy aina itse paikan päällä ja laatii oman arvionsa.
”Olen kehittänyt Excel-taulukon, jonka avulla pystyn tarkasti määrittämään myynnissä olevan metsäpalstan hakkuumahdollisuudet ja tarvittavat hoitotoimet. Kun ne merkitsee taulukkoon, näkee selvästi, milloin palstalta saa tuloja.”
”Näen taulukoistani kaikkien palstojemme odotettavissa olevat tulot ja menot. Kassabudjetointi on tärkeä osa talousjohtamista. Pankissakin arvostetaan sitä, että metsänomistaja pystyy näyttämään, missä tahdissa lainoja pystyy lyhentämään.”
Joustavan ja ripeän toiminnan tilakaupoissa on Soverin mukaan mahdollistanut pitkä kumppanuus Lammin Osuuspankin kanssa. Yhtymä ja sen omistajat tunnetaan pankissa, joten lainatarjoukset saa nopeasti. Pankkilainojaan yhtymä lyhentää jokaisesta puukauppatilistä, jotta vieraan pääoman osuus ei nouse liian suureksi.
Etelä-Suomen metsätiloja Soveri ei yleisesti ottaen pidä erityisen ylihinnoiteltuina, sillä myös puun hinnat ovat nousseet nopeaan tahtiin.
”Metsän ostamisessa ei ole mitään pelättävää Etelä-Suomessakaan. Pyydettyä kauppahintaa pitää kuitenkin osata peilata odotettavissa oleviin tuottoihin.”
Sovereiden metsäyhtymässä halutaan pitää huolta myös riistasta. Heikki Soveri tarkastelee laavun lähellä olevaa ketunkoloa. Kuva: Maria MiklasYhteismetsä pohdinnassa
Tällä hetkellä Sovereiden metsäyhtymällä on pieni hengähdystauko tilojen ostamisessa.
”Sulattelemme hetken aikaisempia ostoja. Metsää ei mielestäni kannata hankkia enempää kuin ehtii itse hoitaa. Omalla työllä pystymme varmistamaan metsätalouden kannattavuuden.”
Heikki Soveri muistuttaa, että myös ammattitaitoiset metsurit sekä metsäkone- ja autokuskit ovat keskeisessä osassa varmistamassa puuntuotannon kannattavuutta.
Jonkin verran ajatuksia on uhrattu myös mahdollisen yhteismetsän perustamiselle.
”Yhteismetsässä kiinnostaa verohyöty. Yhteismetsän perustaminen voisi olla jossakin vaiheessa ajankohtaista, koska meillä veljeksillä on myös jälkikasvua. Yhteismetsä voisi helpottaa sukupolvenvaihdosta. Osakeyhtiö meitä ei kiinnosta.”
Lapsiperheen isänä Heikki Soveri ei halua viettää kaikkea vapaa-aikaansa metsässä. Poikiensa kanssa hän kuitenkin retkeilee silloin tällöin omissa metsissä, ja nämä ovat jo päässeet kylvämään männynsiemeniä. Mäntyjen varttumista kelpaa sitten aikanaan seurata. Lammin metsässä sijaitseva laavu on myös lasten suosikki.
Puolisolleen Roosalle Heikki haluaa antaa täyden tunnustuksen siitä, että vaimo ymmärtää miehensä intohimon metsään ja päästää tämän metsänhoitotöihin aina Pohjois-Karjalaan asti.
”Metsien hoitotöitä tehdään tietysti suurelta osin myös lapsiemme hyväksi.”
Heikin vinkit
1. Tee hoitotyöt oikeaan aikaan, jotta saat metsästäsi aikanaan mahdollisimman paljon tukkia.
2. Taimikonhoito ei ole kustannus vaan investointi tulevaisuuteen.
3. Tee tai teetä ensiharvennukset ajallaan, sillä myöhästynyt harvennus voi pilata tulevaisuuden tukkitilin.
4. Sijoita metsäteihin.
5. Pidä kiinni luotettavista yhteistyökumppaneista, kun sellaisia löydät.
6. Myy puuta säännöllisesti, älä tähtää vain huippuhintoihin.
7. Seuraa metsäasioita myös taloudelliselta kannalta ja aseta itsellesi tavoitteita.
8. Älä osta metsätiloja silmät kiinni, vaan tee ostettavasta palstasta tarkka analyysi.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 5/2023.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
