Suomen karhukanta alkoi kasvaa vuonna 2012 – Metsästyskiintiö on 457 karhua

Karhun metsästyskiintiö on 457 karhua metsästyskaudella 2021–2022. Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti asetuksellaan 73 karhua suuremman kiintiön verrattuna edelliseen kauteen.

Suomessa arvioidaan olevan 2670–2800 karhua. Tämä on noin 12 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

"12.7. voimaan tulevan asetuksen kiintiöllä on tarkoitus pysäyttää karhukannan kasvu. Toteutuessaan kiintiön mukainen metsästys ei vaaranna karhukannan kestävyyttä. Tavoite karhun kannanhoidollisessa metsästyksessä on edelleen sama kuin aiemmin: ylläpidetään karhukannan ihmisarkuutta, ehkäistään vahinkoja ja säädellään kannan kokoa", sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa.

MMM:n mukaan yksi todennäköinen syy kannan kasvuun on Suomen karhukannan muuttovoitto Venäjältä, mikä heijastuu etenkin itäisen Suomen karhukantaan. Pyyntiä suunnataan Pohjois-Karjalaan.

Karhu kuuluu tiukasti suojeltuihin lajeihin EU:n luontodirektiivissä. Suomen karhukantaa voidaan kuitenkin säädellä direktiivin sallimalla kannanhoidollisella metsästyksellä, koska kanta on siihen riittävän suuri. Karhu ei ole uhanalaiseksi luokiteltu laji ja sitä voi tavata kaikkialla Suomessa.

Metsästys auttaa pitämään karhukannan sellaisella tasolla, että haitat ja vahingot pysyvät sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti hyväksyttävinä. Karhun aiheuttamista vahingoista suurin osa aiheutuu porotaloudelle. Karhun tappamia poroja ilmoitettiin viime vuonna 888, kun edellisen vuoden luku oli 654. Vuonna 2020 ilmoitettu määrä vastaa noin 1 530 000 euron korvaussummaa.

Vahvistetun karhukiintiön osuus suhteessa alueelliseen karhukantaan on poronhoitoalueella noin 25,7 prosenttia, muualla Suomessa 15 ja koko maassa keskimäärin 16,7 prosenttia.

Poronhoitoalueen karhukiintiö on tulevana metsästysvuonna 90 yksilöä, joka on viisi yksilöä vähemmän kuin viime vuonna. Kiintiö on 70 itäisellä ja 20 läntisellä poronhoitoalueella. Viime vuonna karhunkaatolupia jäi käyttämättä 20 itäisellä ja neljä läntisellä poronhoitoalueella.

Pennulliset naaraat ja alle yksivuotiaat pennut ovat rauhoitettuja.

Karhusaaliista noin 63 prosenttia on uroksia. Kaadetut karhut ovat yleensä myös suhteellisen nuoria, joka johtuu osittain siitä, että huomattava osa itäisen Suomen aikuisista uroksista siirtyy Venäjän puolelle ennen metsästyskauden alkua. Karhujen vaeltaminen edestakaisin yli rajan on kasvattanut karhukannan geneettistä monimuotoisuutta poronhoitoalueen ulkopuolella 1990-luvun puolivälistä alkaen.

Poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta päättää Suomen riistakeskus. Kiintiöstä myönnettävien poikkeuslupien lisäksi riistakeskus voi tarkkaa harkintaa käyttäen myöntää poikkeusluvan myös vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien karhujen kaatamiseen. Vahinkoperusteisten lupien määrää ei jatkossakaan rajoiteta.