Tukes selvitti suurpetojen haaskakuvauksen riskejä: Kohdistuvat etupäässä alueen asukkaisiin, mökkiläisiin tai retkeilijöihin ja muihin luonnossa liikkuviin

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin tekemän selvityksen mukaan suurpetojen haaskakuvauspalveluista aiheutuvat riskit kohdistuvat etupäässä alueen asukkaisiin, mökkiläisiin tai retkeilijöihin ja muihin luonnossa liikkuviin. Riski kasvaa, kun petotiheys lisääntyy ja pedot tottuvat ihmisiin. Sen sijaan haaskakuvauspalvelun asiakkaille toiminnasta aiheutuu melko vähän riskejä.

Tukes valvoi haaskakuvauspalveluita tarjoavien yritysten toimintaa vuonna 2018 aloitetussa valvontaprojektissa. Valvonnassa tehtyjen tarkastusten perusteella selvisi, että kuvaustoiminnan riskit palvelun asiakkaille ovat vähäisiä, kunhan yritykset toimivat huolellisesti.

Tämän vuoden loppukesän aikana Tukesin tietoon on tullut neljä tapausta, jotka liittyvät suurpetojen ja ihmisten kohtaamisiin kuvauspaikkojen läheisyydessä. Osa tapauksista liittyy palvelun asiakkaisiin ja osa taas palvelun vaikutuspiirissä oleviin henkilöihin. Tukesin saamien tietojen mukaan kuvauspaikkojen lähellä on esimerkiksi metsästetty karhuja tai koulutettu koiria.

"Petoja ruokkivien pitää huomioida toimintansa vaikutukset muuhun alueiden käyttöön ja toimintaan. Ruokinta-alueet tulisi selkeästi merkitä maastoon eikä kuvaustoiminnalla saa aiheuttaa turvallisuusriskiä muille luonnon käyttäjille tai heidän omaisuudelleen", Tukesin ylitarkastaja Jaakko Leinonen sanoo tiedotteessa.

Havaintojen perusteella yritykset käyttävät eläinten houkutteluun usein lohen ruotoja ja muuta perkausjätettä, jota täydennetään muun muassa puurolla, koiran kuivamuonalla sekä hunajalla. Ruokaviraston keräämien tietojen perusteella tiloilta peräisin olevat kuolleet siat ovat yhdessä kala-aineksen kanssa eniten käytettyjä sivutuotteita haaskaruokinnassa.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto huomauttaa, että ravintohoukuttimen käyttö muodostaa pienille alueille suuren petokeskittymän. Enimmillään yhden yön aikana yhdellä ruokintapaikalla on sen mukaan käynyt noin 40 karhua. Pienimmälläkin paikalla käy yön aikana 6 - 8 karhua.

Tukes antaa tiedotteessaan toimintaohjeita haaskakuvausyritykselle Ensinnäkin olennaista on huolehtia siitä, ettei eläimiä ruokita suoraan katselukopista. Asiakkaiden ei myöskään pidä antaa liikkua kuvauspaikan ympäristössä ilman opasta. Tähän on syytä kiinnittää huomiota myös kuvauspaikalle saapumisessa ja sieltä poistumisessa.

Jos asiakkaat ovat yön kuvauspaikalla ilman opasta, tulisi yrityksen varmistaa, että kuvauspaikalla on toimiva viestintäyhteys avun hälyttämistä varten.

Haaskapaikoilla ei pidä käyttää ruokinnassa hunajaa, koska se totuttaa karhuja hunajaan. Tukes muistuttaa, että karhut aiheuttavat merkittäviä vahinkoja mehiläistuotannolle.

Tukes korostaa, että haaskapaikka tulee sijoittaa kauaksi kotieläintilojen, mehiläistarhojen, porojen vasotusaitausten tai taajamien läheisyydestä vahinkojen välttämiseksi.

Suomessa suurpetokuvauspalveluja tarjotaan lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kuvausaika alkaa yleensä huhtikuun alussa ja päättyy elokuun puolessa välissä ennen karhunmetsästyksen alkua. Suurpetokuvauksessa keskitytään suurelta osin karhun kuvaamiseen.