Puuenergiaa voidaan lisätä 20 prosenttia vuodessa – tuonti ollut 30 prosenttia, mistä saadaan puuttuvat 10 prosenttia, Hakevuoren energiapäivillä kysyttiin

Hakevuori Oy:n toimitusjohtaja Reijo Wuorio arvioi lauantaina yhtiön järjestämässä puuenergiapäivässä Askolassa, että yhtiö pystyy kasvattamaan energiapuun toimituksia ja haketusta kuluvan vuoden aikana 20 prosenttia. Porvoon Energia toimitusjohtaja Måns Holmberg arvioi, että Venäjältä tuodun hakkeen osuus on ollut Suomessa 30 prosenttia hakkeen käytöstä.

Kun tuonti loppuu, mistä saadaan puuttuvat kymmenen prosenttia? "Ehkä turpeesta", Wuorio heitti.

Kotimaista puuta tarvitaan korvaamaan tuontia. Wuorion mukaan nuorten metsien harvennusrästit tulisi saada heti käyttöön. "Sen vuoksi täytyy turvata kemeratuen jatkuvuus", hän vaatii.

"Pienpuuta meillä on metsissä vaikka kuinka paljon, kunhan se vain saadaan käyttöön. Vaikka hakeketjut painaisivat kymmenen vuotta täysillä, korjuurästejä ei saada umpeen", Wuorio sanoo.

"Nuoren metsän kunnostamista ja ensiharvennusrästejä metsissä on 1,3 miljoonaa hehtaaria. Niistä saisi nyt energiaa ja muutaman kymmenen vuoden päästä hyvää tukkia."

Metsäkonevalmistajille Wuorio heittää haasteen ruveta tekemään käytetyistä metsäkoneista jo valmiiksi energiapuukelpoisia koneita. "Jos koneella on ajettu 10 000–15 000 tuntia, siitä saisi erinomaisen käytetyn energiapuukoneen, joista on kova tarve."

Koneet ovat muuten kehittyneet vauhdilla viime vuosina, esimerkiksi kaivinkoneiden kourat ovat sopivia energiapuun korjuuseen.

Hakevuoren liikevaihto on ollut 21,5 miljoonaa euroa ja ensi vuodeksi on suunnitelmissa nostaa se 25 miljoonaan euroon. Yhtiö toimittaa energiaa miljoona megawattituntia, josta yli puolet on omaa tuotantoa metsästä lähtien.

Porvoon Energian lämmöstä 96 prosenttia on päästötöntä ja uusiutuvaa. Osa on tehty kaasulla pahimpien pakkasten aikana, Holmberg kertoo.

Hakevuori on yksi yhtiön suurista kotimaisen energian toimittajista, jota tarvitaan yhä lisää. Yhtiölle on tuotu myös venäläistä haketta, jota nyt korvataan mahdollisuuksien mukaan kotimaisella.

Kurikan Jalasjärveltä kaverinsa kanssa Askolan metsäpäiville varta vasten tullut Harri Kallio arvelee, että kotimaisen hakkeen tuotantoa laajenee edelleen. "Parempi olisi, että puu saataisiin kotimaasta ja rahat jäisivät tänne", hän pohtii.

Kallio oli kymmenen vuotta sitten Konevuorella töissä, mutta pyörittää nyt autokorjaamoa Jalasjärvellä.

Metsäenergiapäivässä jyrisi yhtä aikaa 15 hakkuria isosta pienee, jolloin näky oli varsin vakuuttava. Lisäksi läheisessä metsässä oli koneita puunkorjuussa.

Askolassa vieraili vähintään tuhat vierailijaa päivän aikana. Jo ensimmäistä aamupäivän hakenäytöstä seurasi 50 000 hakekuution penkan päältä järjestäjän mukaan 400 katsojaa.

Harri Kallio tuli seuraamaan haketusnäytöstä ja metsäenergiapäivää Jalasjärveltä Askolaan.