Hirvet mässäilevät taimikoissa juuri nyt – metsästyksen ajoittaminen kauden loppuun helpottaisi tuhopainetta talvehtimisalueilla
Hirvet aiheuttavat juuri nyt suurimmat tuhot taimikoissa. Jos mäntytaimikoita ei ole tarjolla, hirvelle kelpaa myös kuusi.Tilaajalle
Kuva: Markku VuorikariRunsaslumisina talvikuukausina ruoan löytäminen on eläimille työlästä ja liikkuminen vie energiaa. Hirvet pysyttelevät näissä olosuhteissa mahdollisimman pitkään samalla paikalla ja asettuvat laumoina mieluiten parimetrisiin mäntytaimikoihin.
”Hirvi suosii talviaikaan erityisesti mäntytaimikoita. Vastoin yleistä oletusta niille kelpaa kuitenkin myös kuusi”, kertoo erikoistutkija Juho Matala Luonnonvarakeskuksesta.
Hirvien suosimalla talvialueella taimikot joutuvat vuodesta toiseen hirvien suihin ja ainoastaan yksittäisiä puita säilyy kasvatuskelpoisina. Turvassa eivät ole välttämättä edes taimikkovaiheen ylittäneet puut.
”Jos taimikoita ei ole saatavilla, hirvet käyttävät ravintonaan varttuneempien mäntyjen ja kuusten kuorta”, Matala mainitsee.
Hirvi on edelleen merkittävin taimikkotuhojen aiheuttaja, mutta metsätuhoja on odotettavissa entistä laajemmin valkohäntäpeuran ja metsäkauriin kantojen kasvaessa.
”Valtakunnan metsien inventoinnissa on viime vuodet kirjattu lisääntyvissä määrin pienten hirvieläinten aiheuttamia tuhoja, erityisesti lounais- ja eteläosissa maata sekä Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan alueella. Peura ja kauris suosivat varhaisvaiheen taimikoita. Mänty on niiden suosikki, mutta koska ne elävät pääosin rehevillä kuusivaltaisilla alueilla, tuhot kohdistuvat kuusitaimikoihin”, selvittää Matala.
Hirvilaumojen talvehtimisalueita on eri puolilla maata. Metsäkeskuksen hirvivahinkokorvaustilastojen mukaan Pohjois-Pohjanmaa on suurimpien tuhojen aluetta.
”Vahinkokorvausten määrä ei anna täysin oikeaa kuvaa vahinkojen kohdentumisesta, sillä tulos riippuu metsänomistajien aktiivisuudesta korvausten hakemisessa. Keskustelua hirvikannan suuruudesta käydään jatkuvasti, mutta pääosin meillä ollaan asetetussa tavoitetiheydessä”, sanoo Pohjanmaan alueen hirvitalousaluesuunnittelija Joni Saunaluoma Suomen Riistakeskuksesta.
Riistakeskus suosittelee metsästysseuroille pyynnin jaksottamista siten, että kauden alussa ei kaadeta kaikkia lupia, vaan osa jahdista toteutetaan loppukaudesta. Näin pystytään vaikuttamaan talvehtimisalueiden paineeseen.
”Hirvenmetsästystä ajoitetaan jonkin verran tammikuullekin, mutta runsaslumisilla alueilla olosuhteet muodostuvat esteeksi sille”, Saunaluoma toteaa.
Riistahallinto kannustaa myös niin sanotun pankkilupakäytännön hyödyntämiseen.
”Pankkiluvat voidaan kohdentaa paikallisille tihentymäalueille, tilannetta helpottaen”, Saunaluoma kuvaa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
