Kun teeri suksen alta pölähti
”Miellän metsästyksen ennen kaikkea luontoharrastukseksi, joka ei ole suinkaan halpaa mutta tuottaa sitäkin enemmän iloa ja elämyksiä.”Eräällä uuden vuoden umpihankireissulla Rovaniemellä pelästyin pahanpäiväisesti, kun suksen alta pölähti yhtäkkiä teeri. Olin hiihtänyt kieppiin.
Teeriparvi oli pehmeän lumen alla piilossa, mutta vahingossa ajoin linnut tiehensä.
Siinä oli luontoelämystä kerrakseen.
Sittemmin lintujen olemassaoloon on hiljaisilla hiihtoreissuilla lumisessa metsässä tottunut. Säikähdyksettä ei silti selviä, jos metso rymistelee metrin päästä evakkoon.
Kanalinnut ovat tulleet tutuiksi mieheni metsästysharrastuksen ansiosta. On helppo ymmärtää, miksi puoliso pakkaa syksyisin yhä uudelleen koiran, kiväärin ja repun ja painuu Kuusamon kairaan.
Olen itsekin ollut useasti noilla reissuilla mukana ja täytyy myöntää, että tuttuja metsiä ja suonlaitoja käppäillessä arkihuolet unohtuvat.
On upeaa nähdä, kun koira saa juosta vapaana ja etsiä lintuja ‒ tehdä sitä, mistä se kaikkein eniten nauttii.
Mukana on koko ajan kutkuttava jännitys. Löytyykö lintuja, saako koira niitä haukkuun, hiivimmekö riittävän hiljaa, onnistuuko ukko laukauksissaan? Palkitsevaa on jo pelkkä linnun näkeminen.
Itse en ole metsästykseen hurahtanut. En ole kiinnostunut aseista, ampumisesta enkä suolistamisesta. Hahmotan etäisyyksiä huonosti ja pelkään lintujen haavoittamista.
En ole myöskään vaimo, joka essu päällä odottaa, että mies tuo verisen lihamöykyn keittiön pöydälle.
Saan arkena kokata ihan riittävästi, joten jätän pyhäpäivän gurmeet mieluusti metsästäjälle itselleen ja istahdan tyytyväisenä valmiiseen pöytään.
Yksi suosikeistani on samettinen teerikeitto, johon makua antavat kesällä poimitut hillat.
Citymaasturin tankkiin ladatun dieselin määrään nähden syötävää tulee hyvin vähän.
Ekologiseksi lähiruuaksi riistalintuja on omalta kohdaltamme hankala sanoa, sillä asumme kaukana metsästysmaista. Citymaasturin tankkiin ladatun dieselin määrään nähden syötävää tulee hyvin vähän.
Miellän metsästyksen ennen kaikkea luontoharrastukseksi, joka ei ole suinkaan halpaa mutta tuottaa sitäkin enemmän iloa ja elämyksiä.
Vilpittömästi uskon, että jokainen metsästäjä haluaa myös suojella luontoa. Jos riistalla ei ole elinympäristöjä, ei ole mitään pyydettävääkään.
Kanalintuja on viime vuosina ollut hyvin. Notkahdukset ovat luonnollisia, mutta myös metsästäjät voivat omilla valinnoillaan auttaa kannan säilymisessä hyvänä.
Jos pakkasesta löytyy jo yhdeksän teertä, voisiko kymmenennen jättää metsään jatkamaan elämäänsä?
Vastuunsa on toki luontokuvaajilla ja meillä hiihtelijöilläkin. Lintujen turhaa häirintää pitäisi välttää.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
