Villa Ruthsin kartano on juhlapaikka ja lapsiperheen koti
Jesse Tervolin ja Paula Vihersola ostivat Kouvolan Kuusankoskelta tehtaanjohtajien kartanon, Villa Ruthsin.Tilaajalle
Vaikka allas on melko iso, uimahallin sauna- ja suihkutilat on mitoitettu pienen perheen käyttöön. ”Allashuone on yksi lempipaikoistani”, Paula sanoo. Kuva: Johannes WiehnKaksivuotias Amelia ja nelivuotias James Tervolin painivat ja kihertävät valoisassa kaariaulassa Villa Ruthsin puutarhaan avautuvien ovien edessä. Pian sisarukset vipeltävät juhlasalin läpi kohti vihreää kokoushuonetta, jossa videotykki heittää seinälle piirrettyjä.
Leikkeihin on mukavasti tilaa, sillä puisessa kartanossa on 545 neliötä. Puolet niistä on alakerrassa ja puolet yläkerrassa, jossa on perheen koti.
Ylhäällä sijaitsevat olohuone, lastenhuoneet, aikuisten makuuhuone, vierashuone kylpytiloineen sekä pitkän käytävän päässä oleva tilava työhuone.
”Suurimman osan ajasta vietämme alakerrassa, varsinkin keittiössä, jossa puuhailemme yhdessä. Ylhäällä käymme vain iltatoimilla ja nukkumassa”, kertoo perheen äiti Paula Vihersola.
Kaukolämmöllä lämpiävän puutalon lämmityskustannukset ovat noin 12 000 euroa vuodessa, talvikuukausina jopa 2 500 euroa.
”Tammikuussa meidän on melkein halvempi lähteä matkalle kuin pitää lämmöt päällä ja asua kotona”, Jesse Tervolin sanoo ja nappaa lapset syliinsä.
Haaveilua puutarhassa
Puolitoista vuotta sitten keväällä Paula katseli netin asuntoilmoituksia perheen silloisessa kodissa Kuusankosken Kuutamopolulla. Yleensä Jesse selailee sivuja ja etsii pieniä sijoitusasuntoja, mutta Paula laittoi hakukenttään jättisuuret kodit.
”Huusin Jessen katsomaan, mitä olin löytänyt. Ajoimme Villa Ruthsin pihaan ensin kahdestaan ja myöhemmin kiinteistövälittäjän kanssa. Sanoin Jesselle, että haluan tämän. Jesse halusi myös.”
Ensimmäisen tarjouksen pariskunta teki toukokuussa ja toisen pari viikkoa myöhemmin. Kun sekään ei mennyt läpi, alkoi empiminen. Kesän aikana Jesse ja Paula kävivät kartanon puutarhassa haaveilemassa. Elokuussa he päättivät tarjota vielä kerran.
”Pyörittelin pitkään mielessäni lopullista tarjousta. Mietimme, että vuokraamalla alakertaa juhlatilaisuuksiin saisimme talon tuottamaan sen verran, että kuittaisimme ylläpitokustannukset”, Jesse sanoo.
Jokimainen huvilamiljöö
Villa Ruths sijaitsee Koskenrannassa, joka oli Kuusankosken paperitehtaan johtajille suunniteltu puistomainen asuinalue Kymijoen partaalla.
Oliivinvihreä Villa Ruths nousi alueelle vuonna 1914. Rakennuksen suunnitteli ruotsalainen arkkitehti Gunnar Asplund, yksi viime vuosisadan alun merkittävistä arkkitehtuurin kehittäjistä Pohjoismaissa. Asplund oli nuoren Alvar Aallon esikuva ja myöhemmin tämän hyvä ystävä.
”Viimeiset kolmekymmentä vuotta tässä asui Kuusaanniemen tehtaan johtaja ja sitä ennen koko konsernin toimitusjohtaja”, Jesse kertoo.
Koskenrannassa on kaikkiaan kahdeksan huvilaa. Alueen muista rakennuksista poiketen Villa Ruths on rakennettu itä-länsisuunnassa. Oleskelutilat aukeavat etelään aurinkoa päin ja palvelevat tilat, keittiö ja kylpyhuoneet, ovat pohjoispuolella.
Valoisan julkisivun edessä avautuu laaja piha-alue omena- ja päärynäpuineen. Se toimi aikoinaan yhteisenä hyötypuutarhana Koskenrannan asukkaille.
Nimensä kartano sai keksijä Johannes Ruthsilta, joka tuli Kymin osakeyhtiölle töihin kartanon valmistumisvuonna. Hänen oli määrä tehostaa energiataloutta Kuusaan ja Voikkaan tehtailla kehittämänsä höyryakkumulaattorin avulla.
Alakerta juhlakäytössä
Pankissa pariskunnan kartanonostoaikeita ei tyrmätty, mutta myyntineuvottelija ei voinut myöntää lainaa esittelemättä hakemusta esimiehilleen.
”Pankista ehdotettiin, että myisimme omakotitalomme, mutta halusimme laittaa sen vuokralle. Tahdoimme pitää vanhan kodin siltä varalta, että emme haluaisikaan asua täällä”, Paula kertoo.
Vasta, kun Jesse ja Paula astuivat pankista pihalle kaupanteon jälkeen, he ymmärsivät oikeasti omistavansa kartanon.
”Ajattelimme koko ajan, että jokin menee pieleen”, Jesse sanoo.
Kun Paulan äiti tuli käymään Kouvolassa, hänet tuotiin Villa Ruthsin pihalle. Äiti arveli kartanon olevan Jessen ja Paulan tuleva hääpaikka. Paula meni toista kautta avaimilla sisälle, avasi oven ja toivotti kuohuviinilasien kanssa tervetulleeksi uuteen kotiin.
”Äiti ei meinannut uskoa ollenkaan.”
Villa Ruthsin alakerta on sisustettu juhlatilaksi. Kartanossa on vietetty häitä, rippijuhlia, kastetilaisuuksia ja kokouksia. Kun kartanossa on tilavaraus, Jesse ja lapset lähtevät evakkoon. Paula jää talon emännäksi tai vetäytyy töihinsä yläkertaan.
”Olemme käyneet isäni luona, Tykkimäessä ja veneilemässä Saimaalla siskoni kanssa. Mitä enemmän juhlia, sitä enemmän lapset saavat laatuaikaa isän kanssa”, Jesse virnistää.
Avotakka ja haarniska
Paula työskentelee viitenä iltana viikossa Helsingissä ravintola-alan esimiehenä, mutta hän järjestää itse omat työvuoronsa ja pystyy siten olemaan kotona juhlavarausten aikana.
”Nuorempana halusin hääsuunnittelijaksi, ja nyt olen päässyt toteuttamaan muiden juhlia. Rakastan sitä”, Paula sanoo ja esittelee Jessen sisustamaa kirjastoa.
Flyygeli, ritarin haarniska, nahkainen sohvaryhmä, seinänlevyinen ja -korkuinen kirjahylly täynnä vanhoja niteitä. Jo yksistään arkkitehdin suunnittelema uniikki avotakka olisi nähtävyys.
Jesse työskentelee Kuusankoskella palomiehenä. Hän on myös Same-eYes -tuotantoyhtiön ja mainostoimiston osakas.
”Jotenkin pitää kustantaa talon ylläpito. Olen aina rakastanut puuhailua, ja isossa ja vanhassa puurakennuksessa sellaista on tarjolla.”
Edellinen mittava remontti Villa Ruthsissa tehtiin 60-luvulla peruskorjauksessa. Sitä ennen kaariaulan paikalla oli pari pientä huonetta. Nykyisin kaariaula toimii tanssilattiana, ja siinä kilistellään maljat ja toivotetaan vieraat tervetulleiksi.
Remontti ei tekemällä lopu
Aurinkosalongissa vaihtuvat parhaillaan tupajumien nakertamat ikkunat. Julkisivun kesäisen maalausremontin aikana huomattiin, että seinä oli osittain mätä. Hirsissä kiemurteli köynnöksiä ja asusteli muurahaisia ja ampiaisia.
”Näytti aika pahalta. Puu oli kuin hiekkaa, sillä vettä oli mennyt sisään parveketolppien huopien välistä. Onneksi pilalla olivat vain ikkunoiden päällä olevat poikkihirret”, Jesse kertoo.
Seuraavaksi remonttivuorossa on alakerran vierashuone, jonka pitäisi muuntua sviitiksi.
”Aikoinaan se oli palvelusväen huone. Siitä pääsi emännän aulan kautta nopeasti keittiöön ja yläkertaan kodinhoitotiloihin”, Paula kertoo.
Uimahalli omassa pihassa
Pihapiirissä sijaitsee 1920-luvulla rakennettu talousrakennus, joka on arkkitehti Bertel Liljequistin käsialaa. Siinä oli alun perin aitta, sauna, liiteri ja leipomo, mutta nyt se toimii autotallina.
Toinen pihan puurakennuksista on arkkitehti Bertel Gripenbergin suunnittelema uimahalli. Sen käyttöönotto vaati Jesseltä aikamoista opiskelua.
”UPM:llä oli monta henkilöä hoitamassa tätä kiinteistöä mutta ei ketään sellaista, joka olisi osannut antaa täyden käyttökoulutuksen.”
Uimahallin käyttökustannuksista ei vielä tiedetä, mutta perhe on nauttinut saunomisesta, pulikoimisesta ja suurista ikkunoista avautuvista maisemista.
Pihaa on kaivettu pikkuhiljaa esiin riehaantuneen kasvillisuuden alta.
”Liuskekivipolut olivat sammaleen ja pengerrykset kasvien peitossa”, Paula kertoo ja tarjoilee lapsilleen oman pihan kirsikkatomaatteja.
Vielä terassi ja pergola olisi tarkoitus rakentaa, sillä ensi kesäksi Villa Ruthsiin on sovittu erityisen tärkeä juhla. Jesse ja Paula menevät silloin naimisiin omassa kartanossaan.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 8/2018.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
