• Metsästrategia hyväksyttiin EU-parlamentin maatalousvaliokunnassa äänin 30–2, 10 tyhjää

    Europarlamentin jäsen Petri Sarvamaa on tyytyväinen esitykseen, joka pitää strategian strategiana eikä puutu liikaa yksityiskohtiin.
    Tilaajalle
    EU:n metsästrategiassa ei puututa kovin tarkasti hakkuisiin.
    EU:n metsästrategiassa ei puututa kovin tarkasti hakkuisiin. Kuva: Kai Tirkkonen
    Metsä|Metsäpolitiikka
    12.7.202213:00
    Jouko Kyytsönen

    Europarlamentin maatalousvaliokunta äänesti kannastaan EU-komission esitykseen Euroopan metsästrategiasta tänään äänin 30 puolesta, 2 vastaan ja 10 tyhjää, jotka olivat lähinnä vihreiden ääniä.

    Seuraavaksi parlamentin kannanotto etenee syksyllä täysistunnon käsittelyyn.

    Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa on tyytyväinen parlamentin kantaan, joka on hänen mukaansa hyvin tasapainoinen. Siinä ymmärretään esimerkiksi pohjoisten metsien hoito ja hakkuut osana strategiaa.

    Hän arvioi, että strategia hyväksytään syksyllä parlamentissa suurella ääntenenemmistöllä.

    Petri Sarvamaa ihmettelee komission metsästrategiaa, joka ei vastaa täysin parlamentin kantaa.
    Petri Sarvamaa ihmettelee komission metsästrategiaa, joka ei vastaa täysin parlamentin kantaa. Kuva: Maria Miklas

    ”Metsästrategia on äärimmäisen tärkeä suomalaisten metsänomistajien ja metsäteollisuuden näkökulmasta, sillä se luo painopisteet ja tulevaisuudennäkymän alan sääntelylle.”

    Sarvamaa johti Euroopan parlamentin suurimman ryhmän, EPP:n edustajana kannan valmistelua.

    Sarvamaan mukaan parlamentin kannan valmistelussa löytyi hyvä yhteistyöhenki, jossa ymmärretään metsien moniulotteinen rooli kansalaisten hyvinvoinnille.

    ”Valitettavasti tämä ei ole enää itsestäänselvyys, sillä metsien käyttö halutaan ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun nimissä vähentää lähestulkoon minimiin.”

    ”Ympäristö- ja ilmastokeskustelun kiihtymisen myötä kaikenlainen metsien käyttö on alettu nähdä Euroopassa enemmän tai vähemmän uhkana.”

    Metsästrategia hyväksyttiin parlamentissa ensimmäisen kerran jo kaksi vuotta sitten. Komissio teki asiasta sen jälkeen oman esityksensä, jossa ei parlamentin näkemyksiä otettu Sarvamaan mukaan kunnolla huomioon. Nyt parlamentti uudisti kantansa, ja uusi strategia on pitkälle samanlainen kuin ensimmäinen.

    Sarvamaan mukaan komission kanta strategiaan on muodostettu lähinnä ilmastotoimien pääosaston johdolla ja maatalouden kehittämisosasto on jäänyt alakynteen.

    Komissiossa ei ole Sarvamaan mukaan ymmärretty pohjoisten metsien hoitoa ja kasvatusta. Sen näkemys on edelleen epätasapainoissa, siellä metsät nähdään lähinnä monimuotoisuuden ja hiilen sidonnan kannalta.

    ”Vastustajat näkevät teollisuuden lähes yksinomaan kielteisesti, eli teollisuus haluaisi lähinnä pätkiä puut pois kasvamasta. Myös siihen törmää jatkuvasti, että tukkia poltettaisiin energiaksi.”

    Sarvamaan tärkein tavoite Euroopan parlamentin kannanmuodostuksessa on ollut pitää strategia nimenomaan strategian tasolla.

    ”Euroopan komissiossa löydetään kyllä keinot yksityiskohtaiselle metsiin liittyville sääntely-yrityksille, ilman parlamentin kannustustakin. Strategiassa on tärkeää pitää kiinni nimenomaan suurista linjoista”, Sarvamaa sanoo.

    ”Läpi neuvotteluiden olen pitänyt kiinni linjasta, jossa metsäteollisuudelle annetaan tilaa toimia. Siten parhaat ilmastotyötä tukevat käytänteet voivat ylipäänsä muodostua.”

    Tyhjää äänestäneiden vihreiden mukaan metsästrategia ei ota tarpeeksi huomioon monimuotoisuutta, ilmastovaikutuksia ja esimerkiksi ennallistamista.

    Maatalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Elsi Katainen (kesk.) äänesti strategian hyväksymisen puolesta.

    Lue lisää:

    Suomen kanta EU:n metsästrategiaan: Metsäpolitiikan tulee säilyä jäsenmaiden päätäntävallassa

    EU:n metsästrategia otti askeleita parempaan suuntaan, mutta jarruttaa metsien käyttöä, Metsäteollisuus arvioi – "Strategia jää ristiriitaiseksi"

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin