Kuusi muovaa ruokaa – Suomalaistutkijat löysivät metsäteollisuuden sivutuotteelle käyttöä elintarvikkeissa
Tähän saakka hemiselluloosille, jota on kolmasosa puusta, ei ole ollut käyttöä teollisuudessa.
Kirsi Mikkonen tutkii hemiselluloosien hyödyntämistä. Kuva: Maija PartanenKuusi huojuu ja heiluu tuulessa, vaan ei katkea. Siitä kiitos hemiselluloosille, joita esiintyy kasvin soluseinissä. Yhdessä ligniinin kanssa ne vaikuttavat soluseinän joustavuuteen.
Tähän asti hemiselluloosaa ei ole osattu hyödyntää teollisuudessa. Nyt suomalaistutkijat ovat keksineet, miten metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvä ainesosa voidaan erottaa puusta ja hyödyntää muun muassa elintarviketeollisuudessa. Puusta hemiselluloosaa on kolmasosa.
Apulaisprofessori Kirsi Mikkonen Helsingin yliopistosta on tutkinut kuusikumiksi kutsutun hemiselluloosan hyödyntämistä. Hänen mukaansa kuusikumi voisi pian korvata muun muassa Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tuotavaa arabikumia.
”Ruuassa käytetään paljon rakenne- eli stabilointiaineita, tyypillisesti arabikumia, guarkumia ja johanneksenleipäpuuta. Niiden sijaan meillä olisi kotimainen vaihtoehto, kuusikumi.”
Stabilointiaineita kuten arabikumia käytetään kaikessa, missä rasva ja vesi pitää saada sekoittumaan.
”Virvoitusjuomissa, jäätelössä, suklaassa, kastikkeissa, kosmetiikassa, lääkeaineissa... Tällaiseen rakenteeseen hemiselluloosat sopivat tosi hyvin eli ne kiinnittyvät rasvapisaran pintaan stabiloimaan sitä niin, että rakenne pysyy”, Mikkonen selittää.
Viime aikoina tutkimusryhmä on tutkinut biopohjaisten ja biohajoavien hemiselluloosien käyttömahdollisuuksia myös maaleissa.
Aikaisemmin hemiselluloosia, joita on 20–35 prosenttia solujen kuivapainosta, ei ole osattu kerätä talteen, vaan ne ovat joko hajonneet prosessissa tai poltettu energiaksi.
Uusien menetelmien avulla hemiselluloosaa voidaan kerätä talteen paperin ja kartongin valmistuksen prosessivesistä tai suoraan puruista tai lastuista paineistetun kuumauuton avulla, Mikkonen kertoo.
”Hyvä puoli on se, että tähän ei tarvita haitallisia kemikaaleja. Pelkän veden avulla lämpötila nostetaan tarpeeksi korkeaksi.”
Hemiselluloosien pitoisuudet vaihtelevat havu- ja lehtipuiden välillä. Mikkonen on viime aikoina tutkinut myös koivusta saatavan koivukumin ja viljanolkien hemiselluloosan jatkojalostusta yhdessä Fortumin kanssa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
