Helsinki polttaa neljänneksen Suomen pelleteistä – maakunnissa omakotiasujilla pellettipula

Pellettien varaan lämmityksensä rakentaneet omakotitaloasujat ovat pitkin vuotta tuskailleet pelletin huonoa saatavuutta.

Pelletin kysyntä on Venäjän tuonnin katkeamisen ja kaiken energian kallistumisen vuoksi nyt neljänneksen suurempi kuin kotimainen tuotanto. Pellettistä on ollut ajoittain suoranaista pulaa, MT kirjoitti syyskuussa.

Pelletin kysyntää on osaltaan lisännyt Helsingin päätös nopeuttaa kivihiilestä ja raskaasta polttoöljystä luopumista kaukolämmön tuotannossaan.

Helsingin energiayhtiöstä Helenistä on tullut Suomen suurin pelletinpolttaja, vaikka kaupungin strategiaan on kirjattu, että bioenergian käyttöä ei enää lisätä.

Helen polttaa ensi vuonna arviolta 150 000 tonnia pellettejä kaukolämmöntuotannossaan. Määrä on merkittävä, sillä Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Suomessa käytettiin viime vuonna pellettejä 552 000 tonnia. Helenin antamien tietojen perusteella sen voimalaitoksissa siis palaa neljännes kaikesta Suomessa kulutetuista pelleteistä.

Suomessa pellettejä valmistettiin viime vuonna 365 000 tonnia. Tuontia oli 196 000 tonnia ja siitä puolet tuli Venäjältä.

Helsingin kaukolämmöntuotannon osuutta Suomen pelletin kulutuksesta voi konkretisoida vertaamalla sillä omakotitalolämmitykseen. Jos omakotitalon pelletinkulutus vuodessa on karkeasti 6 tonnia, Helen käyttää vuodessa noin 25 000 omakotitalon kulutuksen verran pellettejä. Suomessa on noin 20 000 pellettilämmitteistä omakotitaloa.

Risto Kontturi on yksi kymmenistä tuhansista pellettilämmittäjistä, jotka ovat tänä vuonna tuskailleet pelletin heikkoa saatavuutta. Kuva: Kimmo Haimi

Suomen suurin pelletinvalmistaja Neova eli entinen Vapo on yksi Helenin pellettitoimittaja. Viime syyskuussa Neova ilmoitti lopettavansa pellettien kuluttaja- ja jälleenmyyntikaupan toimitusvaikeuksien vuoksi. Neovan arveli kuluttajatoimitusten olevan pysähdyksissä ainakin kevääseen 2023 saakka.

Pellettejä poltetaan Helenin vanhoissa Salmisaaren ja Hanasaaren voimaloissa ja näin korvataan 5-10 prosenttia kivihiilestä. Molempien voimalaitosten kattilat ovat niin sanottuja hiilipölykattioilta. Jos niissä käytettävää kivihiltä halutaan korvata biopolttoaineella, joudutaan turvautumaan pelletteihin, jonka jauhaminen hienoksi pölyksi on mahdollista. Salmisaari ja Hanasaari käyttävät vuodessa noin 100 000 tonnia pellettejä.

Salmisaaren voimalaitoksen pelletinkippauspaikka. Prosessimestari Olli Salminen kurkistaa, onko siilossa pellettejä. Kuva: Kari Salonen

Vanhan kivihiilikattilan lisäksi Salmisaaren voimalan yhteydessä on vuodesta 2018 asti toiminut uusi pellettejä polttava lämpölaitos. Polttoaineteholtaan 100 megawatin laitos on Suomen suurin pelletin polttaja. Täydellä teholla se kuluttaa noin 21 tonnia pellettejä tunnissa eli rekka-autollisen noin joka toinen tunti.

Salmisaaren pellettivoimalan merkitys Helsingin kaukolämmön tuotannossa korostuu entisestään, kun hiilen poltto Hanasaaren voimalassa loppuu ensi keväänä ja Salmisaaressa 2024.

Joulukuun alussa toimintansa aloittanut Helenin Vuosaaren biovoimalaitos käyttää haketta, mutta myös sen kattiloissa on mahdollista polttaa pellettejä. Tältä varalta voimalaitoksen yhteyteen on rakennettu pellettisiilot.

Bioenergian osuus Helsingin kaukolämmöntuotannosta on kasvanut tasaisesti vuodesta 2017 lähtien. Kun 2017 kaukolämpöä tuotettiin biomassalla 150 gigawattituntia, vuonna 2021 määrä oli 614 gigawattituntia.

Helsingin kaupungin strategiaan on kuitenkin kirjattu, että bioenenergian käyttöä ei enää lisätä.

Kun Salmisaaren pellettiä polttava biolämpölaitos vihittiin neljä vuotta sitten käyttöön, Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen piti sitä Ylen haastattelussa merkittävänä ilmastotekona. ”Tärkeintä on juuri ilmastokestävä siirtymä pois kivihiilestä”, Ollikainen sanoi.

Metsäteollisuuden sivutuotteista valmistettavia pellettejä professori piti ilmastokestävänä tapana tuottaa lämpöä.

Suhtautuminen bioenergian käyttöön on muuttunut muutamassa vuodessa kielteisemmäksi, vaikka sen osuus Helsingin lämmittämisessä on samaan aikaan kasvanut.