Metsä antaa elannon hyvälle hoitajalle
Hyvällä metsänhoidolla on iso merkitys koko kansantaloudelle, linjaa Juha-Pekka Hannikainen.
Savonlinnalainen Juha-Pekka Hannikainen odottaa puukaupan piristyvän loppuvuonna Äänekosken suuren investoinnin ansiosta. Kuva: Jani KauttoSuomen metsävarat ovat 50–60:n viime vuoden aikana kaksinkertaistuneet.
”Se on hyvän hoidon ansiota", toteaa MTK:n metsäjohtokunnassa uutena aloittanut Juha-Pekka Hannikainen, 56.
”Hyvä metsänhoito mahdollistaa isoja investointeja, kuten Äänekosken. Ei sellaisia tehtäisi Suomeen, jos ei olisi puuta.”
Savonlinnan Kiilanmäen kylässä sijaitsevan Hannikaisten kantatilan kymmenes isäntä on pitkän linjan metsämies. Hän muistaa käyneensä metsänhoitoyhdistyksen kokouksissa jo alle kouluikäisenä isänsä kanssa.
Rakkaus metsään veti luottamustoimiin pian tilan sukupolvenvaihdoksen jälkeen, ja työ jatkuu edelleen.
Hannikainen on toista kautta Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja ja vakuuttunut, että yhdistykset pitävät paikkansa jatkossakin.
Yhdistysten tärkeimpinä tehtävinä Hannikainen näkee neuvonnan, palvelut ja edunvalvonnan. Monesti jäsenyydestä on myös taloudellista hyötyä.
”Meillä on ajantasainen tieto hinnoista, eikä esimerkiksi katkonta-aineistoja saa mistään muualta”, hän huomauttaa.
Aineistojen antaman tiedon avulla voidaan vertailla yhtiöiden tapoja katkoa puut. ”Normaalissa puukaupassa hintaero voi olla tuhansia euroja.”
Metsänhoitoyhdistys on myös etämetsänomistajille toimiva väylä hoitaa metsää.
”Yhä enemmän on metsänomistajia, jotka eivät ole koskaan käyneet metsässään eivätkä tiedä sen hoidosta juuri mitään. Heillä on hyvin erilainen suhde metsään kuin minunlaisillani”, Hannikainen pohtii ja katsoo kahvipöydästä lähikoivikkoon päin.
Metsänhoitoyhdistysten onnistumiseksi Hannikainen mainitsee muun muassa sen, että kaikelle puulle on nykyisin jonkinlainen osoite.
”On tilanteita, joissa metsänomistaja ei saa puufirmoilta yhtään tarjousta leimikostaan.”
Usein tällainen leimikko on heikosti hoidettu, pieni ja huonopuustoinen. Silloin yhdistyksen korjuupalvelu on varteenotettava vaihtoehto.
”Ei siinä kummoista tiliä voi odottaa, mutta metsä tulee kuntoon. Se on pitemmän päälle parempi vaihtoehto kuin ettei metsää olisi hoidettu ollenkaan. Nyt energiapuun huono menekki tosin vaikeuttaa tilannetta.”
Myös edunvalvonnassa yhdistykset ovat Hannikaisen mielestä saaneet paljon aikaan.
”Alan uhkien seuranta ulottuu EU:hun asti. Kotimaassa teollisuuden puheet latvaläpimitan nostamisesta ja siirtymisestä mittaamiseen kuoren alta ovat nyt asioita, joiden vaikutus on tärkeä tuoda metsänomistajien tietoon. Yhteisvaikutus hintaan olisi mäntytukkileimikossa lähes viidennes.”
Onnistumisista huolimatta edunvalvonta saattaa jäädä monella metsänomistajalla unohduksiin.
”Näkyvyys on jäänyt liian heikoksi, onnistumiset pitäisi oppia tuomaan paremmin esiin.”
Onko metsän omistaminen tänä päivänä kannattavaa? Siihen Hannikaisella on selvä vastaus.
”Ainakin minulle se on elinkeino”, vuodesta 1989 metsätilaa hoitanut isäntä toteaa.
Hänellä on pari sataa hehtaaria talousmetsää, joka sijaitsee aivan tilakeskuksen tuntumassa. Lisäksi tilalla on vuokramökkejä ja pelloilla viljellään muun muassa kuminaa.
Hakkuut Hannikainen myy pystykauppana, mutta hoito- ja istutustyöt sekä myrskytuhojen korjuut hän tekee itse.
”Raivaussaha on tuttu kaveri metsässä liikkuessa. Itse tehty hoitotyö parantaa tilan kannattavuutta.”
Alueelle vuonna 2010 osuneen Asta-myrskyn tuhoissa tosin tarvittiin jo konettakin, kun korjattavaa kertyi yli tuhat mottia. Myös vuokrattavat mökit ovat isännän omasta puusta käsin rakentamia.
Tilalla ei ole erikseen virkistyskäyttöön pyhitettyä metsää.
”Talousmetsä voi olla yhtä lailla virkistyskäytössä. Esimerkiksi mökkien lähellä ei olisi hyviä puolukkamaita, jos sinne ei olisi hakattu aukkoa muutama vuosi sitten.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
