Naarasrapu, jonka pyrstön alla on näkyvää mätiä. Pyrstöjalkojen tuhoutuminen estää mädin kiinnittymisen. Kuva: Jaana Kankaanpää
Pyrstöjalkatauti riivaa paikoin täplärapuja – tästä tunnistat taudin
Pyrstöjalkatauti on saattanut romahduttaa rapukannan paikoin lähes totaalisesti esimerkiksi Hämeessä ja Pirkanmaalla.Tilaajalle
Täplärapunaaraalla on neljä paria pyrstöjalkoja, jotka ovat vaaleita ja osoittavat nuolenmuotoisesti kohti ravun päätä. Näissä kuvissa näkyy jaloissa ruskeata melanoomaa. Jalat osoittavat sivulle tai alaspäin ja osittain ne puuttuvat jo kokonaan. Kuva: Thomas PenttiläPyrstöjalkatauti on varmistumassa Pirkanmaan Pälkänevedellä sijaitsevan Jouttesselän täplärapujen saalismäärien romahtamisen syyksi. Saalista on saatu vähän jo useampana vuonna peräkkäin.
”Olen nyt käynyt tarkastelemassa useamman ravustajan sumput ja löytänyt useita täplärapunaaraita, joilla on pyrstöjalkataudin 1. tai 2. vaihe meneillään”, vahvistaa Thomas Penttilä Pälkäneen kalatalousalueelta.
”En ole miltään järven alueelta kuullut hyvästä tai edes keskiverrosta saaliista. Sen sijaan on vaihtelua siinä, miten paljon tulee pieniä rapuja. Joillakin alueilla niitä ei tule lainkaan, toisilla vähän ja joillakin lähes normaali määrä. Tämä viittaisi siihen, että joillakin alueilla lisääntyminen on päässyt häiriintymään pahasti.”
Penttilä kertoo, että tilannetta tarkkaillaan muuallakin Pälkänevedellä, mutta muualta ei ole tullut kalatalousalueelle vielä havaintoja taudista. Rapusaaliskin on ollut normaali.
Tautia on löytynyt myös Luopioisten Kukkiajärveltä sekä Lammin Ormajärveltä.
”Tautia voi olla enemmänkin, mutta koska tauti on uusi ilmiö alueella, ravustajat eivät vielä osaa tarkkailla rapusaalista sen varalta”, Penttilä sanoo.
”On myös mahdollista, että täplärapukanta ei toivu romahduksesta lainkaan tai toipuu erittäin hitaasti.”
Pyrstöjalkatauti löydettiin Suomessa 2010-luvun alussa Saimaan täpläravuista. Löydös tehtiin samanaikaisesti Ruotsissa.
”Tämän jälkeen on pyrstöjalkatautisia täplärapuja löytynyt useasta suomalaisesta täplärapukannasta, joten se on kohtuullisen yleisesti levinnyt. Sitä tavataan myös muualta Euroopasta. Yhdestäkään jokiravusta tautia ei ole löydetty”, kertoo Itä-Suomen yliopiston rapututkija Japo Jussila.
Pyrstöjalkataudin aiheuttaa Fusarium-perheen sieni, jota on luontaisesti vesistöissä. Se iskee usein vamman seurauksena rapujen kitiiniä sisältävään kudokseen, kuten ravun kuoreen tai pintakalvoihin. Kysymys on oireyhtymästä, ja toissijaisesta taudinaiheuttajasta, jossa pääsyyllisenä yleensä on rapurutto.
Itä-Suomen yliopiston mukaan tauti vaivaa erityisesti täplärapunaaraita. Taudin alkuvaiheessa pyrstöjaloissa on ruskeita melanisaatiolaikkuja ja taudin edetessä naaraan pyrstöjalat syöpyvät joko osittainen tai kokonaan. Syöpyneiden pyrstöjalkojen merkkinä ovat tummat, melanisoineet ruvet.
Tauti vaikeuttaa täplärapujen lisääntymistä, sillä naaras kiinnittää mädin pyrstöjalkoihin.Niiden vaurioituminen haittaa tai estää mädin kiinnittymisen.
”Pyrstöjalkatauti haittaa täpläravun lisääntymistä ainakin yksilötasolla ja voi olla osana aiheuttamassa täplärapukannan romahdusta. Täplärapukannan romahdukseen vaikuttaa myös rapurutto”, Jussila toteaa.
Raputukijan mukaan täplärapukannan toipuminen romahduksesta on mahdollista, ja niin on käynyt useaan kertaa esimerkiksi Säkylän Pyhäjärvellä.
”On myös mahdollista, että täplärapukanta ei toivu romahduksesta lainkaan tai toipuu erittäin hitaasti. Asiaa on tutkittu aivan liian vähän eikä syytä täplärapukantojen erilaiseen taipumukseen toipua oikein tiedetä tällä hetkellä”, Jussila sanoo.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
