MT selvitti luvut ennallistamisen taustalla ‒ Luken arvioissa miljardien eurojen eroja, komissio salailee omansa sisältöä

Euroopan komissio on arvioinut, että luonnon ennallistamisasetuksen kulut Suomelle ovat 931 miljoonaa euroa vuodessa. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja ympäristökomissaari Virginijus Sinkevicius arvioivat torstaina, että summa pienenee, kun luontotyyppien tilan selvitys laajenee.

Niin uskoo myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Aleksi Räsänen, joka on ollut mukana laatimassa Luken esiselvitystä ennallistamisen kuluista.

Esiselvityksen mukaan ennallistettava pinta-ala tulisi Suomessa olemaan 1,2 miljoonaa hehtaaria. Kyseessä on suunnilleen Sodankylän kokoinen alue.

Ennallistamisen hintalappu vaihtelee suuresti: Luken maltillisimman arvion mukaan kulut olisivat noin 1,6 miljardia euroa, hurjin arvio on jopa 12,3 miljardia euroa.

Suurimmassa arviossa kaikista Suomen heikentyneistä luontotyypeistä ennallistettaisiin 30 prosenttia. Hankalat ja hinnakkaat ennallistettavat alueet on luokiteltu korkeimman hinta-arvion mukaan.

Jos alueet ennallistetaan matalan hinta-arvion mukaan, hinta putoaa 4,8 miljardiin euroon. Jos ne jätetään kokonaan pois, ennallistamiskulut ovatkin enää vain 1,6 miljardia euroa.

Silloinkin kyse on melkoisesta erosta verrattuna komission arvioon etenkin, kun von der Leyen ja Sinkevicius lupailevat komission hinta-arvion laskevan. Aleksi Räsäsellä on tähän selitys.

”Luken 1,6 miljardia viittaa vuoden 2030 tavoitteeseen. Se on koko summa eikä mikään vuotuinen kustannus, kuten komissiolla.”

Luken korkein hinta-arvio yltää suurin piirtein samaan mittakaavaan komission arvion kanssa. Muut jäävät reilusti alle.

Luken arvioihinkin liittyy vielä paljon epävarmuuksia. Ei ole selvää, miten suuri ennallistamispinta-ala tulee olemaan, millaisia toimia tarvitaan ja paljonko ne maksavat. Luke arvioi vain luontotyyppien ennallistamistavoitteen kuluja, mutta asetukseen kuuluu sen lisäksi esimerkiksi luontotyyppien palauttaminen.

”Komission vaikutusten arviointi ei ole hirveän hyvin avannut, mitä kaikkea sinne on laskettu”, Räsänen toteaa.

Hän epäilee, että arviota ei ole alun perinkään tarkoitettu maiden tai luontodirektiivin luontotyyppien väliseen vertailuun.

Von der Leyen sanoi torstaina, että 40 prosenttia Suomen metsien tilasta on arvioimatta. Räsänen ei ole täysin varma, mistä komission puheenjohtaja on luvun saanut.

Hänen mukaansa Suomessa on eri metsätyyppejä vajaa kolme miljoonaa hehtaaria. Siitä noin miljoona hehtaaria on tuntemattomassa tilassa. Soita on viisi miljoonaa hehtaaria, josta kahta miljoonaa hehtaaria ei ole arvioitu. Sen puolesta von der Leyenin arvio 40 prosentista kuulostaakin oikealta.