

"Hyvin ovat kasvaneet, vaikka oli kuiva kesä. Kyllä näistä suoraa tavaraa tulee", 81-vuotias metsänomistaja Risto Välilä arvioi koivikkoon sukeltaessaan.
Vuonna 2013 istutetulla MT:n seurantametsällä on nyt takanaan kymmenen kasvukautta, jos myös taimien ensimmäinen vuosi taimitarhalla lasketaan mukaan.
Rauduskoivujen kasvutahti on ollut noin metrin vuodessa. Viime vuonna taimikon reunamilla kasvaneella koivulla oli mittaa 8,5 metriä.
Välilä nostaa puunkorkeusmittarin oikean silmänsä eteen ja tähtää sen alareunan saman puun tyvelle ja yläreunan latvaan. Kun mittari on vaakasuorassa, puun pituus on sama kuin mittaajan ja puun välinen etäisyys.
"Yhdeksän ja puoli metriä", Välilä lukee mittanauhasta.

Rauduskoivikossa ensiharvennus on ajankohtainen, kun puuston valtapituus on 13–15 metriä. Puut saavat siis kasvaa rauhassa vielä muutaman vuoden.
"Ennakkoraivuuta voisi jo lähivuosina tehdä ja ottaa hiukan polttopuuta", Välilä arvelee taimikkoa katsellessaan.
Hän kertoo yhä ihmettelevänsä, miten hyvin istutus onnistui. Vaikka alueella liikkuu paljon hirvieläimiä, selvisi koivikko taimivaiheesta vähin tuhoin.
"Taimet olivat kunnollisia. Olen päässyt koivikon kanssa helpolla, viereisessä havupuutaimikossa on pitänyt tehdä paljon enemmän töitä."
Valkohäntäpeuroja näkyy Risto ja Irmeli Välilän pihapiirissä jatkuvasti.
"Eilen illalla jätettiin pihalle kasa omenia ja aamulla kaikki oli syöty."

Viime syksynä Välilän metsässä tehtiin kolmen hehtaarin päätehakkuu. Puuta tuli noin tuhat kuutiota.
Tukit matkasivat sahattavaksi, mutta kuitupuut hän jätti pojalleen haketettavaksi.
"Metsäfirmojen tuotteiden hinnat ovat nousussa, mutta ei se näy puun hinnassa."
Puun myynnissä Välilää mietityttää verojen jakautuminen.
"Jääkö omaan kuntaan mitään, jos metsänomistaja tekee täällä puukaupat mutta asuu kaupungissa?"
Hakkuuala mätästettiin viime syksynä ja uudet taimet istutettiin keväällä. Vaikka kesä oli kuiva, valtaosa taimista selvisi hengissä.
"Puuston alla oli valmiiksi kuusentaimia, joten vain puolet alasta piti istuttaa."
Pääpuulajina kuviolla on kuusi, mutta Välilä aikoo jättää sekaan myös mäntyä ja koivua. "Sekametsä pysyy terveempänä", hän perustelee.
Syksyisin Välilä suuntaa metsään ämpärin ja poimurin kanssa. Viime viikolla kotiintuomisena oli kuitenkin laiha saalis. "118 puolukkaa", Välilä naureskelee.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
