Hake pysyy maatilojen tärkeimpänä lämmönlähteenä – maalämpö kasvattaa suosiota vaihtoehtona

Mika-Pekka Tiainen Parikkalasta investoi pari vuotta sitten hakekattilaan, jolla lämmön saa tuotettua kokonaan omalta tilalta. Kuva: Lari Lievonen

Hake on pysynyt maatilojen tärkeimpänä energialähteenä. Maatilat investoivat viime vuonna hakkeeseen suurin piirtein edellisvuosien tahtia. Tukea haettiin Ruokaviraston mukaan 83 puuenergiakohteen rakentamiseen, kun edellisvuonna investointiin sataan ja sitä ennen 82:een puuenergialaitokseen.

Tukea haettiin 5,8 miljoonaa euroa ja myönnettiin 5,1 miljoonaa euroa. Hanketta kohti tukea myönnettiin keskimäärin 61 000 euroa.

Hakkeen ohella rakennetaan yhä enemmän maalämpöä. Se sopii hieman edullisempana esimerkiksi maito- ja nautatiloille tai muille vähemmän lämpöä käyttäville maatiloille, energia-asiantuntija Jukka Sairanen ProAgria Etelä-Savosta kertoo. Esimerkiksi yhden robotin maitotilat valitsevat usein maalämmön.

Hake taas sopii hyvin esimerkiksi siipikarja- ja sikatiloille, jossa tarvitaan paljon lämpöä.

Lämmitystavan ratkaisuun vaikuttavat Sairasen mukaan hinnan lisäksi monet muut tekijät. Investoinnin tai energian hinta ovat tärkeitä, mutta tekninen soveltuvuus ja käytön helppous ovat myös merkittäviä valintakriteereitä sekä lisäksi energiaomavaraisuus, kun puhutaan omasta puu- tai muusta bioenergiasta.

”Paljon riippuu olosuhteista, pystyykö esimerkiksi maalämpöputkiston vetämään pellolle tai poraamaan lämpökaivon tai onko hakepuuta omassa metsässä tai sopivaa rakennusta hakevarastoksi tai onko hakkeen kylmäilmakuivaus mahdollista”, Sairanen toteaa.

Lämmityksen vuotuinen energiakustannus oli Sairasen mukaan viime vuonna suurin piirtein sama maa- ja hakelämmössä, kun ei huomioida syntyviä laite- ja rakennusinvestointikuluja.

Bioenergian ja sähkön hintasuhde voi vaihdella riippuen energian ostosopimuksista ja hakkeen energiasisällöstä. Hintasuhteen ennustaminen tulevaisuuteen ei ole helppoa ja siksi lämmitystavan valinta pitkänä investointina voi olla vaikeaa, jos valinta perustuu pelkästään energian hintaan, Sairanen toteaa.