Tarkka metsävaratieto mahdollistaa puukaupan sähköistymisen. Kuva: Jarkko Sirkiä
Metsätiedon keruun uudet menetelmät säästävät miljoonia, kun päivän työt hoituvat minuutissa
Laserkeilauksen tarkkuus riittää arvioimaan Suomen kaikki puut yksittäin.Tilaajalle
Helikopterista tai dronesta tehtävä laserkeilaus erottaa puulajin, puun terveyden, pituuden, runkokäyrän ja tilavuuden. Kuva: MaanmittauslaitosMetsätiedon uudet keruumenetelmät tuovat kymmenien miljoonien eurojen säästöt. Laserkeilauksen tarkkuus riittää kaikkien Suomen puiden yksittäiseen arviointiin.
Tutkijoiden mukaan uudet laserkeilaukseen perustuvat mittausmenetelmät säästävät metsäteollisuudelta kymmeniä miljoonia euroja vuosittain. Metsäteollisuus hyötyy etenkin ostettavan leimikon tukkien läpimittaa koskevista tiedoista.
”Tarkan metsätiedon keruu on tehostunut. Jos esimerkiksi sadan puun mittaaminen vie kahdelta henkilöltä päivän, voimme tehdä saman minuutissa liikkuvalla laserkeilauksella tai droonilla”, kertoo professori Juha Hyyppä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.
Seuraava edistysaskel vie metsätiedon keruun yksittäisten puiden tarkkuuteen. Kun nämä menetelmät tulevat lähivuosina laajaan käyttöön, metsäkaupassa saadaan aikaan jälleen uusia miljoonasäästöjä.
Samalla metsien monimuotoisuutta ja hiilensidontaa pystytään tukemaan paremmin.
Hyypän mukaan Paikkatietokeskus pystyy jatkossa laskemaan Suomen metsävarat yksittäisen puiden tasolla sitä mukaa kun laserkeilaus etenee.
Tavoitteena on, että syksyllä demossa on yli miljardi puuta. Nyt niitä löytyy runsas 100 miljoonaa.
Mittauksen tarkentumisesta kertyy merkittävä taloudellinen hyöty metsäteollisuudelle ja metsänomistajille.
”Jos puiden tilavuuden mittaustarkkuus paranee yhden prosenttiyksikön verran koko maassa, niin metsänomistajille koituu 80 miljoonaa euroa suuremmat tulot kymmenen vuoden aikana”, laskee tutkimusprofessori Annika Kangas Luonnonvarakeskuksesta.
Arvio perustuu siihen, että tarkka tieto auttaa löytämään hyvät hakkuukohteet ja hakkuut pystytään ajoittamaan entistä paremmin. Tarkan metsävaratiedon avulla puukaupat voidaan tehdä kokonaan sähköisesti.
Kankaan mukaan tieto on sitä arvokkaampaa, mitä useampaan tarkoitukseen sitä käytetään.
”Näitä ovat esimerkiksi omistajan päätökset hakkuun ajankohdasta, istutettavasta puulajista, ja puun ostajan päätökset ostettavasta leimikosta, tukkien katkonnasta tai ajourien reitityksestä”, sanoo Kangas.
Hyypän mukaan yksinpuintulkinta mahdollistaa myös, että hakkuissa parhaiten hiiltä sitovat tai monimuotoisuutta lisäävät puut jätetään metsään.
Metsäyhtiöitä kiinnostaa, millaista tukkia leimikoista on sahalle luvassa. Kuva: Pasi Leino”Metsäyhtiöitä kiinnostavat etenkin tukit ja niiden järeys. Toiveissa on, että mäntytukeista saadaan jatkossa myös oksatiedot, mistä olisi hyötyä sahoille”, toteaa Kangas.
”Kaikkia puita ilmasta ei kuitenkaan näe. Esimerkiksi lähekkäin kasvavat lehtipuut tai latvusten alle jäävät puut eivät erotu ylhäältä katsottuna”, toteaa Kangas.
Kankaan mukaan esimerkiksi Keski-Suomen harvennusjälkiselvityksen heikot tulokset saattavat selittyä osin tuolla. Maastokäyntejäkin siis tarvitaan.
Metsäkeskus selvittää yhdessä Metsähallitus Metsätalous Oy:n ja Maanmittauslaitoksen kanssa metsävaratiedon uusien menetelmien ja yksinpuintulkinnan käyttöönottoa.
Käytännön tavoitteena on yhdistää varttuneempiin metsiin soveltuva yksinpuintulkinta sekä nykyinen aluepohjainen menetelmä, jota tarvitaan edelleen taimikoiden ja nuorten metsien inventoinnissa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
